Suuri yksinäinen
Että taas tunnen oloni yksinäiseksi. Muutenkin pienet ympyrät ja tämä pirun korona aika, ei voi tavata ystäviä ja harrastaa ei voi. Vanhempiani käyn auttamassa kerran viikossa, he ovatkin kaupan kassahenkilöiden lisäksi ainoita aikuisia joita kohtaan viikossa.
Miten te selviätte, kun ei ole ihmiskohtaamisia?
Kommentit (4)
Ap kohtaatko kuitenkin lapsia tai nuoria?
Pakko tavata ystäviä etten tapa itseäni. Epävakaa persoona ja pelkään olla yksin pitkiä aikoja, ennenkin lähdetty osastolle siitä syystä.
Vierailija kirjoitti:
Pakko tavata ystäviä etten tapa itseäni. Epävakaa persoona ja pelkään olla yksin pitkiä aikoja, ennenkin lähdetty osastolle siitä syystä.
Voih, ikävä kuulla. Miltä sinusta alkaa tuntumaan kun olet yksin? Missä vaiheessa muuttuu peloksi ja osaatko selittää mistä pelko johtuu? Asutko omakotitalossa korvessa vai miten?
Kun on pakko. Aloin itse tekemään käsitöitä, vaikken superhyvä olekaan. Laulan, kuuntelen musiikkia, lenkkeilen nyt kun illat on paremmat. Tuijotan myös liikaa tv tä. Teen kaikkea mukavaa joka rentouttaa. Ajattelen että voisi olla huonomminkin, voisi vaikka olla se korona. Mietin mitä oikeasti elämältäni haluan. Roikun vauva.fi:ssä ja pommitan viesteillä kavereita. Ajattelen outside the box. Tottakai välillä masentaa, pahastikin. Pakko sinnitellä paremman huomisen toivossa.