Lue keskustelun säännöt.
Ihmiset juoruilee että mulla on mielenterveysongelmia
02.04.2021 |
Voisin vähän kertoo mistä tämä inhottava juoru on ehkä lähtenyt liikkeelle. Eli olen ollut kokoikäni ilman kavereita ja minkäänlaisia sosiaalisia suhteita. Koulussa on kiusattu jne. On kiusattu myös tuijottamalla pitkään ja naureskeltu.
Nyt viimeaikoina olen muuttanut käyttäytymistäni niin että en vilkaisekaan vastaantulevia. Yleensä katson alaspäin tai kännykkää. Ihmiset kyllä tuijottaa vieläkin. Se on yksi syy miksi en katsele ympärilleni avoimesti.
Ja kun olen jäänyt ulkopuoliseksi niin olen tottunut olemaan vaan yksin. En kaipaa enää edes seuraa.
Minusta levitellään juoruja kuinka olen sekaisin jne. Ja tämän laittoi liikkeelle mun serkkujen vanhemmat kun kävi mummoltani kylässä
Kommentit (35)
Aijaa ? Ihme että mulle ei oo diagnosoitu niistä mitään viime kerran jälkeen ku kävin lääkärissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitäpaitsi kiusaamisen muotoihin kuuluu tuijottaminen. Lukekaa vaikka netistä.
Jos oikein lähdetään kaivelemaan, niin eiköhän meillä kaikilla ole jonkinasteisia mielenterveysongelmia.
Kyllä se mieltä lämmittää kun sukulaiset haukkuu hulluksi. Ei siinä haukkukoot rauhassa.
Tuijottaminen tosiaan on yksi kiusaamisen muoto. Siitä puhuvat on helppo leimata hulluiksi, mitä juuri nämä tuijottajat haluavatkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedänpä pysyä erossa heistä kokonaan. Yritän jokatapauksessa olla välittämättä kiusaamisesta.
Vierailija kirjoitti:
Tuijottaminen tosiaan on yksi kiusaamisen muoto. Siitä puhuvat on helppo leimata hulluiksi, mitä juuri nämä tuijottajat haluavatkin.
Niin sitä mä tarkotin. Hyvä että joku ymmärsi. Ei ole mikään höpöhöpö juttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos siis ajattelet että randomit tuntemattomat kadulla tuijottavat, niin tuskinpa, heillä on ihat omat ongelmansa ja kiireensä eivätkä edes huomaa sinua.
Yleensä kaikki ihmiset ovat pääasiallisti vain kiinnostuneita itsestään ja minä luotan siihen. Kaikki ajattelee vain itseään, tuijottaako joku tai mitä ihmettä viestittelee. Kun tämän asian tajusin niin itseni tarkkailun sijaan aloin tarkkailemaan muita ihmisiä ja silloin näkee tosi paljon ja laajemmalle.
Vähät välitän mitä minusta ihmiset juoruilevat sillä omaksi huvikseen saavat keksiä ihan mitä tahansa jos ei parempaakaan tekemistä ole niin kunhan se juoruilu jonkun päivän pelastaa niin siitä vain mitä tahansa satuja keksimään. Yllätyin kun minusta oli kuulemma kaikki jotain juorunnut ja minä en ole juorunnut kenestäkään mitään eikä edes kiinnosta naapurit. Virhe oli muuttaa köyhien aluin alueelle kun heillä ei ole muuta tekemistä kuin juoruta ja aikaa koko ajan kytätä mitä kukin tekee tai jättää tekemättä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kenellä ammattitaidottomaan on muka varaa antaa muille joitain psykiatrisia diagnoosejaan. Kertoo paljon henkilöstä itsestään tuollainen diagnoosien jakelu.
Miksi sinulle on niin kovin tärkeää pysyä terveiden kirjoissa kun mrillä kaikilla on ollut ja on vaikeuksia...Onko heikkouden näyttämiselle ollut koskaan tilaa elämässäsi?
Vahvuus voi lääntyä itseään vastaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi käytät lääkkeitä, juot kiljua ja pakittelet imukuppidildoon pikkukylällä? Kait ne siellä puhuu jos vielä sukkahousut jalassa rinkistelet facebookissa...
Vierailija kirjoitti:
Tuijottaminen tosiaan on yksi kiusaamisen muoto. Siitä puhuvat on helppo leimata hulluiksi, mitä juuri nämä tuijottajat haluavatkin.
Sit voi olla myös niin että mitään "tuojottamista" ei edes ole vaan se kuvitellaan. Kyllähän ihmiset toisiaan katselevat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tää tuijottelu on ihan totta koska täällä mulle nauretaan räkäsesti lukiossa ja yläasteella. Koska olen outo ja erikoisen näköinen. Kyllä mulla voi viiratakin päässä kun ei kukaan juurikaan hyväksy joukkoon. Ja saa olla yksin niin onko se ihmekään.
Vierailija kirjoitti:
Miksi käytät lääkkeitä, juot kiljua ja pakittelet imukuppidildoon pikkukylällä? Kait ne siellä puhuu jos vielä sukkahousut jalassa rinkistelet facebookissa...
🤣🤣🤣🤣🤣🤣 Ei helvetti
Mutta joo pointtini on se että erotun joukosta liikaa ja ei ole omaa porukkaa niin kuin suurimmalla osalla on. Saattaa olla myös että jännitän ja ahdistun täällä koska vanhat ajatukset tulee mieleen jne. Heti ku oon toisella paikkakunnalla tuntuu et voi vapaasti olla ilman häpeän tunnetta.
Vierailija kirjoitti:
Tää tuijottelu on ihan totta koska täällä mulle nauretaan räkäsesti lukiossa ja yläasteella. Koska olen outo ja erikoisen näköinen. Kyllä mulla voi viiratakin päässä kun ei kukaan juurikaan hyväksy joukkoon. Ja saa olla yksin niin onko se ihmekään.
Tiedän sen siitä että en tosiaankaan kuulu mihinkään porukkaan ja en ole mikään normaalin näköinen. Luulen että ihmiset kiinnittää huomioo mun olemukseen kun häpeän itseäni.
Ite ihmiset on semmoisia mikskä muita sanovat.
En kyllä voi enää muuttaa mainettani täällä ja se hävettää joten kyl se näkyy ulospäin. Jos sua olis pahasti kiusattu ja vieläpä huono ja nolo maine niin miten itse voi enää rentoutua. Kun ei voi niin ei voi.
Pelko on myös iso osa mitä tunnen kun en jaksais enää sitä huutelua kuunnella.
Kuulostaa siltä, että ovat oikeassa.