On raskasta olla miehen näköinen nainen

Olen ilmeisesti jotenkin miehen näköinen kasvoiltani. Siskonikin sanoi nuorempana, että näytän pojalle. Ja esim. menin joskus työharjoitteluun ja ensimmäisenä päivänä kysyin paikan työntekijältä missä on pukuhuone ja hän vastasi ”ai naisten pukuhuoneko?” Ja kerran kaupungilla kuulin joidenkin sanovan ”hyi onko tuo mies vai nainen” ja luulen, että he puhuivat minusta vaikka en ole ihan varma, koska en kehdannut katsoa katsoivatko minua sanoessaan tuon.
En yritä tarkoituksella siis näyttää miehelle vaan käytän meikkiä, on pitkät hiukset ja pukeudun naisten vaatteisiin. Näen itsekin varsinkin kuvista, että olen kyllä vähän miehisen näköinen, mutta jotenkin en näe sitä itse niin selkeästi kuin muut. Ihmettelen ihan, että oikeastiko muka näytän niin miehiselle, että ihmiset pohtii olenko mies vai nainen, luulevat varmaan transsukupuoliseksi.
Haluaisin olla naisellisen näköinen, tuntuu niin kurjalta, kun ulkonäkö ei vastaa sisäistä maailmaa yhtään... jatkuvaa häpeää omasta ulkonäöstä ja epämukavaa oloa ihmisten ilmoilla. Huoh, ei ole reilua.