Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
miesystävä tuntuu lapselta eikä tasavertaiselta kumppanilta
20.03.2021 |
Olemme olleet yhdessä kohta kolme vuotta ja sama asia on vaivannut minua koko ajan. Minä päätän mitä tehdään kun nähdään, mitä ruokaa laitetaan jne. Hän ei ole aloitteellinen, vaan vetoaa aina että "minulla on parempia ideoita" ja että hänelle noilla asioilla ei ole niin suurta merkitystä. Olen sanonut että en halua olla vastuussa kaikesta ja on ollut kausia, että olen tarkoituksella kieltäytynyt tekemästä noita päätöksiä. Silloinkaan hän ei ehdota mitään "omia" ideoitaan, vaikka olen siihen yrittänyt kannustaa, vaan täysin niitä samoja tekemisiä/ruokia/retkipaikkoja, joita minä olen organisoinut aiemmin.
Sama asia kommunikaatiossa/parisuhteen ongelmissa. Mies vetoaa siihen, että "minä olen parempi puhumaan/aloittamaan keskusteluja jne jne". Olen sanonut, että näin ei ole ja jos tuntuu ettei osaa puhua, niin sitten on aika opetella.
Koen olevani myös henkisesti aivan yksin, kun en saa häneltä myöskään mitään järkevää tukea asioihini, hän ei pysty/halua ollenkaan sellaiseen asioita kyseenalaistavaan tai ratkaisuja etsivään keskusteluun, vaikka tukeekin kyllä minua periaatteessa. Hänen antinsa keskusteluihin on tasoa "on kyllä hankala ongelma". Toki minulla on ystäviä keiden kanssa voin asioita jakaa ja olen itse vastuussa siitä, että löydän ratkaisut elämäni haasteisiin: en odota että miehen pitäisi olla minulle kaikkea. Mutta toivoisin, että mies olisi muutakin kuin "hauskaa seuraa". Tuntuu, että tutustumisvaiheen asetelma, jossa jo mietin että mies on hauskaa seuraa ja todella hyvää seksiä, mutta ei vakavan suhteen matskua minulle, ei ole edelleenkään väistynyt. Hänellä on tietyt elämän osa-alueet ja niiden haltuunotto, vieläkin jotenkin hakusessa (esim, säännöllinen siivous tai että rahaa olisi hyvä jäädä säästöön) ja elää nyt läpi elämänvaiheita jotka itse koin 10 vuotta sitten: nämä asiat vaivaavat minua myös.
Olen kyllästynyt odottamaan että hän "kasvaisi aikuiseksi" ja samaan aikaan tajuan että ehkä olemme vain liian erilaisia persoonia että suhde voisi oikeasti toimia, eihän sillä siivoamisella mitään tekemistä aikuisuuden kanssa ole :D
Tiedän että olen itse myös syypää tähän ongelmaan, mutta en tiedä enää mitä voisin tehdä. Aiemmissa suhteissani en ole koskaan kokenut tällaista asetelmaa. En oikein enää edes tiedä miksi olen tässä suhteessa. Etenkin kun luen tämän oman tekstini, tuntuu että olen hirveä ämmä, mutta toisaalta en saa suhteesta sellaista kumppanuutta jota toivoisin. Neuvoja?
Kommentit (20)
eikös tuo ole aika klassinen asetelma ja esimerkki siitä miksi hauskanpitosuhteista ei kannata yrittää tehdä vakavaa suhdetta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostatte molemmat ihan hiton raskailta ihmisiltä. Jatkakaa samaan malliin.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostatte molemmat ihan hiton raskailta ihmisiltä. Jatkakaa samaan malliin.
sustakin tulisi raskas jos eläisit +30v mieslapsen kanssa. been thre done that. jätä se ap
M: "Mitä syödään?"
N: "Sano sinä välillä. En jaksa aina päättää"
M: "No okei ostetaan lohta"
N: "En halua kalaa"
M: "No okei mites ois wieninleikkeet"
N: "Liian raskasta"
M: "No sano sitten mitä haluat"
N: "En jaksa aina päättää"
Vierailija kirjoitti:
M: "Mitä syödään?"
N: "Sano sinä välillä. En jaksa aina päättää"
M: "No okei ostetaan lohta"
N: "En halua kalaa"
M: "No okei mites ois wieninleikkeet"
N: "Liian raskasta"
M: "No sano sitten mitä haluat"
N: "En jaksa aina päättää"
Kuulostaa tutulta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oikein kolme vuotta meni tähän oivallukseen?
Vierailija kirjoitti:
Oikein kolme vuotta meni tähän oivallukseen?
kuten sanoin, oivalsin asian tapailuvaiheessa. Eri asia halusinko uskoa että se on niin.
kiitos neuvoista
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos olet yrittänyt antaa tilaa tehdä niitä päätöksiä ja kannustanut puhumaan, niin eikai tuossa enää ole mitään tehtävissä. joko sopeudut tai nostat kytkintä
Et taida tietää elämästä. Vertauksesta päättelen. Lapset kyllä tietävät mitä tahtovat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hoivaviettiset naiset sortuu tuohon aika usein. Aluksi se on hauskaa mutta kun 54v mies alkaa tuntua 14v teinipojalta, ei jaksa.
Eikös nykyajan perheissä ne ole nimenomaan lapset, jotka päättää, mitä tehdään ja mitä syödään?
Ainakin esimerkiksi tämän palstan mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aloittajan kannattaa miettiä. Haluatko päättää itse vai toinen päättää puolestasi? Mulla on kokemusta näistä sanotaan vahva tahtoisista naisista. Pakko myöntää että jokin niissä viehättää. Ex sanoi eron yhteydessä että seuraavaksi hän haluaa miehen joka tottelee. Ehdotin koiraa ihan piruuttani ja puoliksi vakavissani.
Naisille sekin on pirun vaikeaa kun mies ei anna joka asiassa periksi. Vielä vaikeampaa kun huomauttaa että itse olet tähän leikkiin alkanut. Jatketaanko vai laitetaanko peli poikki? No poikkihan ne meni. Kaksi vahvatahtoista on toisaalta kivaa mutta onnistumisen mahdollisuudet on huonot.
Ei hän tuosta tule muuttumaan. Kannattaisi erota vai meinaatko että olisit yhtään tyytyväisempi esim. 10 vuoden päästä tilanteeseen.
Löydät sinulle sopivamman kumppanin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olet äijäsi valinnut. Mitä sä täällä urputat, kasvata selkäranka ja etsi itselle parempi jos miesvaaveli ei kerran sittenkään kelpaa.
Kaikki ihmiset nyt vain eivät ole aloitteellisia ja sillä hyvä. Eikä tuo mies muutu pakottamalla sellaiseksi kuin sinä haluaisit hänen olevan. Jos et kestä sitä, erotkaa.
Miehiä aina ohjeistetaan, että ei naiset halua ongelmilleen ratkaisijaa, vaan kuuntelijan, jolle purkautua niistä ongelmista. Onko tämä siis ollut silkkaa valhetta?
Mies kuulostaa vain olevan sellainen neutraali persoona, ”aivan sama, päätä sä”-tyyppi.
Ei liity mielestäni aikuisuuteen mitenkään, vaan jotkut vain on tuollaisia laimeampia persoonia.
Itse etäännyin joskus yhdestä naispuolisesta kaverista samasta syystä, kun se oli tuollainen tylsimys joka vain seurasi minua eikä omannut omaa näkemystä mistään.
Sellainen kilŧti, hajuton ja mauton passiivinen tyyppi.
Vierailija kirjoitti:
Mies kuulostaa vain olevan sellainen neutraali persoona, ”aivan sama, päätä sä”-tyyppi.
Ei liity mielestäni aikuisuuteen mitenkään, vaan jotkut vain on tuollaisia laimeampia persoonia.Itse etäännyin joskus yhdestä naispuolisesta kaverista samasta syystä, kun se oli tuollainen tylsimys joka vain seurasi minua eikä omannut omaa näkemystä mistään.
Sellainen kilŧti, hajuton ja mauton passiivinen tyyppi.
tämä viimeinen varmaan juuri se ongelma tässäkin
Alue: Aihe vapaa
lopeta sen ukon hyysääminen