Ero edessä
Miten tästä selvitä. Ahdistaa ihan liikaa. Jo pelkkä ajatus sohvankin hankkimisesta tuntuu ylivoimaiselta. Ja nyt pitäisi hankkia itselleni ja lapsille asunto, auto, kaikki tarvittava.
Suhteessa on ollut henkistä väkivaltaa. Olen turruttavat itseni totaalisesti enkä ole tuntenut aikoihin mitään. Ero on ollut mielessä aika ajoin jo pitkään mutta nyt se oikeasti tapahtuu. Tuntuu vain, että olen niin nurkkaan saarrettu, että voimien löytäminen tästä lähtemiseen on liikaa vaadittu.
Miten olette selvinneet erosta, vaikka omat voimat ovat ehtyneet? Mistä olette saaneet ne viimeiset voimat, että olette pystyneet lähtemään?
Kommentit (13)
Niin siinä käy kun ei pidä itseään kunnossa. Ei katsele mies eikä jaksaisi lähteäkään, kun ei o voimii.
Sori vaan, pitää tuottaa pettymys. Minä olen se, joka pidän itsestäni huolta. Teen vaativaa asiantuntijatyötä, hoidan kodin ja lapset sekä treenaan. Olen ahdistunut kodin ilmapiiristä ja kommunikointi miehen kanssa on mahdotonta.
Mies on mielivaltainen, epäilen että sairastaa ADHD:ta tai jotain muuta mielenhäiriötä. Ja ei, miehen kommunikaatio-ongelmat, mielialan vaihtelut, raivokohtaukset ja täysin kohtuuttomat vaatimukset muille ei valitettavasti tulleet kaikki täysin yllätyksenä. Naiivina vaan kuvittelin, että minä en olisi se, johon käytös kohdistuu. Kuvittelin, että rakkaus suojelee.
Nyt olen vain täysin turta kaiken parisuhteessa tapahtuneen jäljiltä. Ap
Kyllähän tuo miehen vika on. Ei kannata seurustella miesten kanssa.
Lienet napannut mieheksesi jonkun muun kuin kotimaisen??? Kerroppa AP totuus?
Kannattaa vielä koettaa pariterapiaa.
Hohhoijaa. Näillä foorumeilla ja Porvoossa tarina on aina sama, nainen on viaton kärsivä marttyyriuhri ja mies ilkeä ja itsekäs hirviö.
Provoinakin nämä olivat väsyneitä jo vuosia sitten, ns. tositarinoista puhumattakaan. Yksipuolisella tarinoilla sympatioiden kalastelua ja oman heikon itsetunnon epätoivoista buustausta, aina miestä syyllistämällä. Päivästä toiseen, vuodesta toiseen.
Taidat kiitenkin vielä rakastaa häntä kaikesta huolimatta ?
Miksi hankit sohvaa ? Missä lapset nukkuvat ?
Vierailija kirjoitti:
Sori vaan, pitää tuottaa pettymys. Minä olen se, joka pidän itsestäni huolta. Teen vaativaa asiantuntijatyötä, hoidan kodin ja lapset sekä treenaan. Olen ahdistunut kodin ilmapiiristä ja kommunikointi miehen kanssa on mahdotonta.
Mies on mielivaltainen, epäilen että sairastaa ADHD:ta tai jotain muuta mielenhäiriötä. Ja ei, miehen kommunikaatio-ongelmat, mielialan vaihtelut, raivokohtaukset ja täysin kohtuuttomat vaatimukset muille ei valitettavasti tulleet kaikki täysin yllätyksenä. Naiivina vaan kuvittelin, että minä en olisi se, johon käytös kohdistuu. Kuvittelin, että rakkaus suojelee.
Nyt olen vain täysin turta kaiken parisuhteessa tapahtuneen jäljiltä. Ap
Ah, "vaativa asiantuntijatyö", tuo jo klassinen tavaramerkkisi näissä räpellyksissä. Mitä jos vaihteeksi kokeilisit jotain uutta?
Hyvin. Pyydä äitisi avuksi tai joku kiva sukulainen. Sinne uuteen on yllättävän helppo hankkia uusia, kun kirjoitat paperille, ei kerralla kaikkea. Voit muuton jälkeen miettiä ja vatvoa lisää, mutta tässä hetkessä se ei tuo uutta. Juttele kriisipuhelimeen, lepää ja muista syödä /juoda.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa vielä koettaa pariterapiaa.
Suosittelisitko vielä Porvoosta hyvää terapeuttia, kiitos. 😂
Onko sulla ystäviä/perhettä jotka vois auttaa kaikessa, esim muutossa? Voiskohan turvakotiin päästä noilla syillä siksi aikaa että kämppä järjestyy? Tavaroita hankkii suht helposti lopulta esim kirppareiltakin kunhan on vaa kämppä minne mennä, että ehkä se ekaks. Ota yks asia kerrallaan hoidettavaksi ja uskalla pyytää apua.
https://ensijaturvakotienliitto.fi/tietoa-liitosta/nain-me-autamme/eroa…
Voisko tuolta löytyä mitään? Muuten varmaan mikä tahansa auttava puhelin ja kriisipuhelin yms, voi auttaa jos iskee liika synkkyys.
Toivottavasti voit saada tarvitsemaasi tukea ap<3
Myötätuntoni vaikeaan tilanteeseen. Jostain sinun pitäisi saada apua itsellesi.