Lue keskustelun säännöt.
Onko sellainen ihminen narsisti, joka ei hyväksy omaa lastaan?
08.03.2021 |
Siis esim. tyyliin ei itse osaa kasvattaa, eikä kommunikoida lapselle, millaista käytöstä haluaa tai odottaa, ja kun lapsi toimii luonnollisesti eri lailla, suuttuu ja raivoaa lapselle ja syyttää lasta aiheuttaen tälle pahan mielen, eikä suostu pyytämään anteeksi ja menemään itseensä, että taitaa nämä mun kasvatustaidot olla ihan p*rseestä? Ja satuttaa lasta, jättää lapsensa sellaiseen tunnelmaan, että LAPSESSA oli jotain vikaa, ei vanhemmassa?
Kommentit (10)
Onko sellainen lapsi narsisti, joka vielä viisikymppisenä velloo lapsuusajan tapahtumia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos täältä kysyt, niin muita ei olekaan kuin narsisteja.
Vierailija kirjoitti:
Onko sellainen lapsi narsisti, joka vielä viisikymppisenä velloo lapsuusajan tapahtumia?
Ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Ja miten tuollaiselle narsistille kostetaan hänen hyväksymättömyytensä?
Kostosta en tiedä , mutta asiantuntijat neuvoo jättäämään tuollaisen tyystin unholaan. Se ehkä käy jätetyn itsetunnolle , mutta ei varmaan ymmärrä edes syytä. Ei kannata varsinaisesti alkaa kostamaan koska silloin hyppää narsistin hiekkalaatikko leikkiin mukaan. Jättäminen on parasta , on toiminut minun kohdallani. Täysi hiljaisuus narsistille ja kohti hyviä ihmisiä.
Et ollut enemmän arvoinen. Hyväksy se.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Et ollut enemmän arvoinen. Hyväksy se.
Ai hänelle? Miten se pitäisi hyväksyä?
Olen ollut ihan arvokas muuten. Ei minua se vaivaa, että hän määrittelisi arvoni, jos sitä luulet.
Mutta enhän voi hyväksyä sitä, että oma äiti ajattelisi minusta noin. Se on todella pahaa hänelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et ollut enemmän arvoinen. Hyväksy se.
Ai hänelle? Miten se pitäisi hyväksyä?
Olen ollut ihan arvokas muuten. Ei minua se vaivaa, että hän määrittelisi arvoni, jos sitä luulet.
Mutta enhän voi hyväksyä sitä, että oma äiti ajattelisi minusta noin. Se on todella pahaa hänelle.
Miksi sinua kiinnostaa enää aikuisena äitisi mielipiteet?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et ollut enemmän arvoinen. Hyväksy se.
Ai hänelle? Miten se pitäisi hyväksyä?
Olen ollut ihan arvokas muuten. Ei minua se vaivaa, että hän määrittelisi arvoni, jos sitä luulet.
Mutta enhän voi hyväksyä sitä, että oma äiti ajattelisi minusta noin. Se on todella pahaa hänelle.Miksi sinua kiinnostaa enää aikuisena äitisi mielipiteet?
Ne ovat minulle reflektio maailmasta ja ihan kenen tahansa mielipiteistä ja kyvystä ajatella NOIN vääristyneesti. Miksi se pitäisi hyväksyä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et ollut enemmän arvoinen. Hyväksy se.
Ai hänelle? Miten se pitäisi hyväksyä?
Olen ollut ihan arvokas muuten. Ei minua se vaivaa, että hän määrittelisi arvoni, jos sitä luulet.
Mutta enhän voi hyväksyä sitä, että oma äiti ajattelisi minusta noin. Se on todella pahaa hänelle.Miksi sinua kiinnostaa enää aikuisena äitisi mielipiteet?
Ne ovat minulle reflektio maailmasta ja ihan kenen tahansa mielipiteistä ja kyvystä ajatella NOIN vääristyneesti. Miksi se pitäisi hyväksyä?
Esim. eipä minulle ole KUKAAN koskaan sanonut, että äitini ajattelee väärin. Eli ajattelevatko itse samalla tavalla? Se tuntuisi todella kamalalta. Todennäköisempi syy on se, että ei kukaan tiedä, miten äitini ajatteli ja käyttäytyi, mutta tunteeni eivät erota näitä kahta syytä toisistaan.
Ja miten tuollaiselle narsistille kostetaan hänen hyväksymättömyytensä?