Miksi joissain aivan tylsien töiden työhaastatteluissa kysellään syvällisiä kysymyksiä?

*siivousfirman haastattelussa

Niin erotellaan jyvät akanoista.

Haastattelija 1) koettaa vähän päteä ja 2) testaa meneekö haastateltavalla hissi ihan ylös asti.

OK, ehkä se on enemmän 2).

T: Rekrytoija oman toimen ohessa Jumalan Armosta

Koska katotaan vaan ohjeita. Haastatteluissa kuuluu kysyä nämä kysymykset, ja sitten kaupan kassaksi haluava miettii, missä näkee itsensä 5 vuoden päästä.

"No en ainakaan kaupan kassalla! :)"

Vierailija kirjoitti:

Haastattelija 1) koettaa vähän päteä ja 2) testaa meneekö haastateltavalla hissi ihan ylös asti.

OK, ehkä se on enemmän 2).

T: Rekrytoija oman toimen ohessa Jumalan Armosta

Eikö se olisi hyödyllisempää, että yksitoikkoisessa ja tylsässä työssä olisi joku vähään tyytyväinen, joka ei hetkessä tylsisty. Fiksut eivät yleensä kauaa jaksa tylsää ja suorittavaa työtä, mutta "tyhmät" taas eivät osaa vastata vaikeisiin kysymyksiin. Vai toivotaanko siellä oikein, että haastateltava ei osaa vastata kysymyksiin?

En muista mitä minulta kysyttiin mutta esitin vastakysymyksen ja kysyin haastattelijalta, että onko tällä todella jotain merkitystä tämän työn kannalta. Haastattelija meni hetkeksi hiljaiseksi ja jatkoi sitten kysymyspatteria eteenpäin. Olisin saanut paikan mutta en mennyt. Selvästi haastattelivat koska "niin kuuluu tehdä" ja esittivät harjoiteltuja vakikysymyksiä ajattelematta yhtään niiden sisältöä. Melko turhaa ajan hukkaa enkä halunnut sellaiseen paikkaan töihin missä esimiehet on noin daijuja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haastattelija 1) koettaa vähän päteä ja 2) testaa meneekö haastateltavalla hissi ihan ylös asti.

OK, ehkä se on enemmän 2).

T: Rekrytoija oman toimen ohessa Jumalan Armosta

Eikö se olisi hyödyllisempää, että yksitoikkoisessa ja tylsässä työssä olisi joku vähään tyytyväinen, joka ei hetkessä tylsisty. Fiksut eivät yleensä kauaa jaksa tylsää ja suorittavaa työtä, mutta "tyhmät" taas eivät osaa vastata vaikeisiin kysymyksiin. Vai toivotaanko siellä oikein, että haastateltava ei osaa vastata kysymyksiin?

Nykyään ei niin yksinkertaisia töitä olekaan ettei jonkinlaista ajatustoimintaa olisi pakko löytyä lakin alta.

Siksi syvällisehköt kysymykset.

Samoja kokemuksia. Minä olen siivooja ja iloinen, ylpeä siitä sekä ammattitaitoinen. Ei silti riitä mielikuvitus keksimään suurinta saavutustani työssä. Ja missä näen itseni 5 vuoden kuluttua. No luuttuamassa näitä samoja lattioita edelleen. Toki voin kehittyä paremmaksi ja nopeammaksi siivoojaksi ja oppia uusista aineista, mutta näin tylsä vastaus ei kelpaa rekrytoijille. Haluan vain tehdä työni, vaikka olen ujo ja huono haastatteluissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haastattelija 1) koettaa vähän päteä ja 2) testaa meneekö haastateltavalla hissi ihan ylös asti.

OK, ehkä se on enemmän 2).

T: Rekrytoija oman toimen ohessa Jumalan Armosta

Eikö se olisi hyödyllisempää, että yksitoikkoisessa ja tylsässä työssä olisi joku vähään tyytyväinen, joka ei hetkessä tylsisty. Fiksut eivät yleensä kauaa jaksa tylsää ja suorittavaa työtä, mutta "tyhmät" taas eivät osaa vastata vaikeisiin kysymyksiin. Vai toivotaanko siellä oikein, että haastateltava ei osaa vastata kysymyksiin?

Nykyään ei niin yksinkertaisia töitä olekaan ettei jonkinlaista ajatustoimintaa olisi pakko löytyä lakin alta.

Siksi syvällisehköt kysymykset.

"Mitä koet tämän työn antavan sinulle?" Öö rahaa, en mä nyt muuten haluis vessoja siivoamaan.

"Mitä koet tämän työn antavan sinulle?" Öö rahaa, en mä nyt muuten haluis vessoja siivoamaan."

Voisihan siihen vaikka sanoa: "Pidän käsillä tekemisestä, käytännön työstä ja siitä että näen heti oman työni tulokset. Näen siivouksen kaltaisen perustyön arvokkaana, koska siisteydellä on suuri merkitys toisille ihmisille ja viihtyvyydelle sekä myöskin terveydelle varsinkin nyt korona- aikana. Näitä asioita koen työn antavan itselleni toimeentulon lisäksi."

Rekrytoija kokee työnsä mielekkääksi. Varmaan parempi kuin "No, mitäs, haluutko töitä vai?"

"Ei silti riitä mielikuvitus keksimään suurinta saavutustani työssä. Ja missä näen itseni 5 vuoden kuluttua"

Ei välttämättä ole positiivinen asia että on paljon suunnitelmia. Se voi myös kertoa ettei halua sitoutua. Minusta voisi ihan hyvin sanoa rehellisesti että on sitoutunut tähän työhön ja ammattiin koska on tähänkin asti viihtynyt siinä ja voi tehdä sitä myös jatkossa. Myös mukavat asiakkaat ja työkaverit ovat antaneet intoa ja tämä sopisi nykyiseen elämäntilanteeseen.

Siivoustyöstä on hankala löytää jotain suurinta saavutusta, mutta voisiko sanoa että positiivinen palaute on jäänyt mieleen ja antanut onnistumisen iloa.

Pääsevät pätemään. Sitten kun niiltä kysyy "mitä olette hakemassa" niin ei ne tiedä, menee aina ihan sekasin. Parasta on aina kuunnella sitä hakemusten ruotimista. Kaikki, ihan joka ikinen pikkunen seikka väänetään ja käännetään mahdollisimman negatiivisesti. Jos joku vaikka kirjoittaa olevansa ahkera niin sitten se on saikulla kun tekee liikaa töitä.

Jopas jotain. Siivoojan täytyy olla Runeberg.

Vierailija kirjoitti:

"Mitä koet tämän työn antavan sinulle?" Öö rahaa, en mä nyt muuten haluis vessoja siivoamaan."

Voisihan siihen vaikka sanoa: "Pidän käsillä tekemisestä, käytännön työstä ja siitä että näen heti oman työni tulokset. Näen siivouksen kaltaisen perustyön arvokkaana, koska siisteydellä on suuri merkitys toisille ihmisille ja viihtyvyydelle sekä myöskin terveydelle varsinkin nyt korona- aikana. Näitä asioita koen työn antavan itselleni toimeentulon lisäksi."

Mainio poliittisesti korrekti vastaus. Jotain tuollaistahan ne rekryt kai kuvittelee ideaalikandidaatilta kuulevansa. Tosin jos joku siivoojaksi hakeva vastaisi noin fiksusti ja oppikirjan mukaisesti, epäilisin vahvasti että tyyppi olisi jo parin kuukauden kuluttua häipynyt muihin hommiin (poliittiseksi avustajaksi tai PR-firmaan töihin) ja joutuisin hetikohta vetään uuden kierroksen henkilöhaussa.

Ihan sairasta leikkiä noi haastattelut. Tutut palkataan ja 99,9% tekee töitä tasan rahasta, ei muusta syystä. Ottakaa vaan suoraan se kaveri ja lakatkaa pelleilemästä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Mitä koet tämän työn antavan sinulle?" Öö rahaa, en mä nyt muuten haluis vessoja siivoamaan."

Voisihan siihen vaikka sanoa: "Pidän käsillä tekemisestä, käytännön työstä ja siitä että näen heti oman työni tulokset. Näen siivouksen kaltaisen perustyön arvokkaana, koska siisteydellä on suuri merkitys toisille ihmisille ja viihtyvyydelle sekä myöskin terveydelle varsinkin nyt korona- aikana. Näitä asioita koen työn antavan itselleni toimeentulon lisäksi."

Mainio poliittisesti korrekti vastaus. Jotain tuollaistahan ne rekryt kai kuvittelee ideaalikandidaatilta kuulevansa. Tosin jos joku siivoojaksi hakeva vastaisi noin fiksusti ja oppikirjan mukaisesti, epäilisin vahvasti että tyyppi olisi jo parin kuukauden kuluttua häipynyt muihin hommiin (poliittiseksi avustajaksi tai PR-firmaan töihin) ja joutuisin hetikohta vetään uuden kierroksen henkilöhaussa.

Just tää. Mikään ei kelpaa, ei tasan mikään. Kaikki väännetään mahdollisimman negatiiviseen valoon. Mikään ei ole ok. Kaikki on pelkkää red flägiä. Ja sitten ei palkata niitä oikeesti hyviä tyyppejä kun oma ylianalysointi on niin jees.

Haastattelija on usein joku tyhjäpää HR-pimatsu, jolla ei itselläkään ole haettavasta tehtävästä tietoa tuon taivaallista. Siksi kyselee joutavia.

Vierailija kirjoitti:

"Ei silti riitä mielikuvitus keksimään suurinta saavutustani työssä. Ja missä näen itseni 5 vuoden kuluttua"

Ei välttämättä ole positiivinen asia että on paljon suunnitelmia. Se voi myös kertoa ettei halua sitoutua. Minusta voisi ihan hyvin sanoa rehellisesti että on sitoutunut tähän työhön ja ammattiin koska on tähänkin asti viihtynyt siinä ja voi tehdä sitä myös jatkossa. Myös mukavat asiakkaat ja työkaverit ovat antaneet intoa ja tämä sopisi nykyiseen elämäntilanteeseen.

Siivoustyöstä on hankala löytää jotain suurinta saavutusta, mutta voisiko sanoa että positiivinen palaute on jäänyt mieleen ja antanut onnistumisen iloa.

Kokemukseni mukaan se ei riitä. Siivoustyössäkin on oltava dynaaminen ja innostunut ja oltava tarkat suunnitelmat etenemisestä ja työpaikan kehittämisestä. Se antaa epäluotettavan vaikutelman, jos ei ole saanut aikaan suuria saavutuksia.

Haastattelijana varmaan joku juuri paikan saanut joka haluaa esittää vähän parempaa mitä on.

Olin töissä kuntosalilla ja tarvittiin paria jumppaohjaajaa (1-3 tuntia viikossa, perusjumppien ohjaamista). Satuin näkemään toimistossa vasta palkatun Mirkun muistiinpanoja ja kysymykset oli luokkaa "5 suurinta saavutusta elämässäsi".

Aiemmin oltiin vaan otettu cv vastaan, kysytty mitä tunteja on aiemmin ohjannut ja milloin voi antaa näytetunnin mutta ilmeisesti olisi pitänyt rueta teettämään varmaan mitä kummallisempia mustetahratestejä, että oltaisiin löydetty päteviä ohjaajia töihin...