Lue keskustelun säännöt.
Miten 70-luvulla suhtauduttiin introvertteihin ja lukutoukkiin?
20.02.2021 |
Toisinaan tuntuu, että 70-luvulla kaikkien piti olla sosiaalisia ja iloisia juhlijoita. Erilainen ei saanut olla tai luokiteltiin sairaaksi eikä silloin ollut edes olemassa. Nykypäivän 70-vuotiaat tuskin edes tietävät mitä "introvertti" tai sisäänpäin kääntynyt tarkoittaa. Nykypäivänä onneksi maailma on vapautunut ja kaikki ovat samanarvoisia, toisinkuin ahdasmielisellä 70-luvulla.
Kommentit (11)
Lukemista varmaan pidettiin laiskuutena?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, kyllä kai se vuosituhannen alussa oli tuo iloisen ulospäinsuuntsutuneisuuden ja tekopirteyden multihuipennus.
Kaikki asiakaskontakteissa lopettivat puhelut tekonaurulla: Kivakiitti mohohohoiiii!
Ainakin lasten ominaisuutena nuo oli hyviä. Lapsi oli hyvä silloin, kun hän ei näkynyt eikä kuulunut mitenkään.
Kivakiittimoiii!
Kihiva kihihiitti mohohoii!
Kivakiittimoi!
Ei 70-luvulla pidetty lukemista laiskuutena, se oli ehkä joskus 30-luvulla tai 50-luvulla. Minä olin kiltti ja hiljainen, kova lukemaan. Aikuiset ihailivat sitä. Olin kyllä samalla kova tekemään töitä, myös fyysisiä. Lukemaan nimenomaan kannustettiin ja kirjastoissa oli todella paljon kävijöitä. Meillä kotona lukivat kaikki, äiti, isä, minä, veljet. Olimme kaikki myös kovia työntekijöitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä 70- luvulla introvertti jurotus ja hiljaisuus oli enemmänkin asiaankuuluvaa.
Liian iloisethan poistettiin ravintolastakin.
Olen syntynyt 1971.
Lukemiseen tosiaan kannustettiin. Ei tosin ehkä kaikissa perheissä.
Minusta tuntuu, että ne todistuksessa viitosen- kuutosen pahat pojatkin lukivat joskus jotain seikkailukirjoja paitsi tietty pahoin lukihäiriöiset.
Kyläkoululla oli kirjakaappi ja kerran viikossa oli kirjastopäivä, jolloin kaappi avattiin ja sai lainata kirjoja.
Minä olon kova lukemaan ja siihen kannustettiin, vaikka vanhempani ovat jokseenkin kouluttamattomia.
Vain 1902 syntynyt mummoni paheksui romaanien lukemista joutavana ajanhukkana.
Opiskelua hänkin toki piti hyvänä asiana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
80-luvulla suhtauduttiin hyvin. Suositeltiin oikein kirjojen lukemista ja itsekseen tekemistä. :)
Meitä pilkattiin ja hakattiin koulussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sama kokemus, kutosen oppilaat luki silti seikkailukirjoja
No enpä tiedä...elämä oli rauhallisempaa tuolloin ja hiljaisuutta ja nöyrää asennetta arvostettiin.