Tapahtuuko muille koskaan sitä, että ei ajattele olevansa vanha, mutta huomaa sittenkin olevansa kalkkis?
Itse näin nelikymppisenä lienee juuri tässä haarassa, että ei ole vielä lähimainkaan mitään eläkeikää, mutta silti huomaa olevansa eräänlainen kalkkis ja elämää nähnyt.
Varsinkin sen huomaa, kun puhuu nykypäivän 20-30 vuotiaiden kanssa esim työpaikalla. Hatusta vedettynä esimerkkinä saattaa ihmetellä, että miten tuo ei muka tiedä, kuka on Pikku G, kun tietää kuitenkin muutkin nykyajan artistit, että vastahan se oli huipulla. Sitten huomaat että niin... Siitähän onkin jo sen verran aikaa, että tuo tyyppi on ollut silloin "Pikku G:n aikaan" vaahtosammuttimen korkuinen :D Tai ihmettelee sitä, että onko muka kosketusnäyttöpuhelin ollut tuon tyypin ensimmäinen kännykkä? Että ymmärrän, ettei se lankapuhelinta tiedä, mutta vastahan ne simpukkapuhelimet ja Nokian 5110-mallit oli kännyköinä kaikilla :D
Kommentit (18)
Eihän nykyajan nulikka edes tiedä, miten lankapuhelimella soitettiin.
Nuorempien työkavereiden kanssa jutellessa useinkin. Ja silloin kun tajuaa, että jostain ihan äsken tapahtuneesta jutusta on jo 20 vuotta.
Mitä viruksia tuo yksi linkkailee joka ketjuun.
Vierailija kirjoitti:
Mitä viruksia tuo yksi linkkailee joka ketjuun.
Samaa itsekin ihmetelly. En oo linkkiä kertaakaan avannu. Näyttääkin jo niin homojen hommalta, ettei ole puhtaita jauhoja pussissa.
Olen päälle 30 ja koen, että tiedostan ikäerot sukupolvien välillä hyvin. Ei tapahdu siis tuollaista melkein koskaan. Luulen tietäväni aika hyvin, mitä esim parikymppisten kulttuuriin, puhekieleen jne. kuuluu nykyään, koska seuraan esim youtubessa myös sen ikäisiä, mutta en koe, että voin ottaa ihan kaikkia niitä juttuja omaan käyttööni. Ja osaan suht nopeasti päätellä, onko jostain sen verran aikaa että juttukumppani on liian nuori tietämään.
Aina välillä käy noin. Miehelle käy useammin ja hän selkeästi jotenkin aina siitä järkyttyy, on niin hassua.
Nyt on alkunut näkyä varsinkin kun on itse milleniaali ja Internet alkaa olla täynnä memejä, joissa meitä pilkataan vanhoina, kun aiemmin pilkattiin lapsina.
Itse oon 38 ja oon alkanut huomaamaan sillä tavalla, että parikymppiset tuntuu usein kauhean lapsellisilta ja sitä miettii että oliko sitä itse oikeasti yhtä lapsellinen samassa iässä. Kun oli itse n. 30, niin silloin sen ajan parikymppiset tuntui vielä kivalta juttuseuralta ja edelleen nämä nykyään n. 30-vuotiaat on kivaa seuraa, mutta sitten johonkin 90-luvun lopussa syntyineisiin ja sitä nuorempiin on jotenkin ihan valtava kuilu. Ne on jotenkin aivan erilaisia.
Vierailija kirjoitti:
Itse oon 38 ja oon alkanut huomaamaan sillä tavalla, että parikymppiset tuntuu usein kauhean lapsellisilta ja sitä miettii että oliko sitä itse oikeasti yhtä lapsellinen samassa iässä. Kun oli itse n. 30, niin silloin sen ajan parikymppiset tuntui vielä kivalta juttuseuralta ja edelleen nämä nykyään n. 30-vuotiaat on kivaa seuraa, mutta sitten johonkin 90-luvun lopussa syntyineisiin ja sitä nuorempiin on jotenkin ihan valtava kuilu. Ne on jotenkin aivan erilaisia.
Täsmälleen saman olen huomannut itsekin. Tuntuu, että nykypäivän parikymppiset ovat selvästi lapsellisempia kuin vaikkapa 10 vuotta sitten. Se on juuri tämä sukupolvi, joka on elänyt lapsuutensa ja teini-ikänsä seuraamalla näitä vajaapäisiä tubettajia. Siellä joku Pankku Pansku kertoo my daysta, kuinka kävi ostamassa kaupasta huulipunan ja uudet housut. Ja Miska Murmeli tekee kerrassaan repäisevää ja kokkaa pizzan, jossa on luumuhilloa ja nallekarkkeja. Näitä sitten seuraa 200 tuhatta tyyppiä, jotka kasvaa yhtä lapsellisiksi tyhjäntoimittajiksi.
Ons joku lankapuhelinta käyttäny vielä muka hengis?
Joo! Just toi että aika vääristyy. Kuvittelee eri asioista että sehän oli ihan just, eikä tajua että moni asia mitä itse ajattelee ihan nykyaikaisena ja normaalina, onkin nuorempien mielestä auttamattoman vanhanaikaista. Ei enää samalla tavalla ”pysy mukana”, vuodet vaan vierii...
Joo.. huomaan olevan aivan erilainen kuin teinit, vaikka omasta mielestä just vasta olin teini :( en haluaisi millään tulla tylsäksi keski-ikäiseksi tantaksi.
N27
Mä oon huomannut etten ymmärrä nuorempien kollegojen monia lyhenteitä ja sanoja joita ne käyttää esim Teamsissa. ”AF”, ”Afk”, ”idk”, fit muussa merkityksessä kuin että joku on treenannut kroppansa hyvään kuntoon, mintissä, jne. 46-vuotiaana tunnen joutuneeni johonkin vieraaseen maahan jonka kieltä ymmärrän vajavaisesti 🤨
Vierailija kirjoitti:
Ons joku lankapuhelinta käyttäny vielä muka hengis?
No niin Jonne, ihan rauhallisesti nyt vaan. Hengissä ollaan ja hyvissä voimissa.
Se hyvä puoli vanhenemisessa on että muitten mielipiteet alkaa meille iäkkäämmille olla yhtä tyhjän kanssa. Ei minua parikymppisten lapsellisuus häiritse, pitäkööt hauskaa, kyllä sitä ehtii jokainen vanhenemaan ja kiinnostuksen aiheet muuttuu itse kullakin.
Ei. En tunnista tuollaista.
Ehkä mulla oli joku lievä kalkkisvaihe joskus mutta se meni ohitse. Nyt viisikymppisenä tunnen tietäväni vähän liikaakin kaikista tiktokeista ja muusta.
Vierailija kirjoitti:
Joo.. huomaan olevan aivan erilainen kuin teinit, vaikka omasta mielestä just vasta olin teini :( en haluaisi millään tulla tylsäksi keski-ikäiseksi tantaksi.
N27
Jos olet epävarma itsestäsi, ajattelet juuri noin. Muitten, varsinkin teinien, mielipiteet sinusta ovat ihan liian tärkeitä.
Mieti mieluummin mitä sellaista haluat tehdä joka itseäsi oikeasti kiinnostaa, vähät siitä mitä joku satunnainen 17-vuotias siitä ajattelee.
"What fun is it being cool if you cannot wear a sombrero?"
Lankapuhelinta käytettiin veivillä eli kammella.
Omasta mielestään sitä on ikinuori. Mutta kun kuuntelee sisaren lapsia, niin niiden jutut on aivan erilaisia kuin omani. Ja melko erilaisia, kuin omamme heidän iässään. Ajat ja ajatukset ovat muuttuneet.
Joo, sitten ryömän hautaan kun saan ensimmäisen alaisen jota ei ollut olemassa milleniumin vaihtuessa