Lapsena ei tajunnut että äitienpäivä on oikeastaan lasten päivä.

ilman lapsia ei ole äitejä.

Täällä on monta jotka eivät ole. Vaan vaativat jopa miehiltään lahjoja...

ja mitä niihin miehiin tulee, niin nehän vain opettaa lapsilleen, että miten sitä äitiä juhlistetaan, kun kerran on äitienpäivä, sitä kauttahan se perinne syntyy, että lapset alkavat muistaa äitiään. Ei se pelkästään päiväkodin / koulun velvoite ole. Ja äidit opettaa sitten lapsia muistamaan isää isänpäivänä.

Kyllä minusta muutenkin lasten suhtautuminen äitiin heijastelee suoraan sitä isän suhtautumista äitiin. Ne lapset, jotka kohtelevat äitiään nätisti ovat sen kotoaan oppineet. Ihan samoin kun lapset, jotka haistattelevat äidilleen. Sama toki koskee lasten suhtautumistä myös isään.

mun tytär tehnyt kaksi pakettia mulle ihan omin kätösin =)

Muuta en toivo äitienpäivästä kuin että saan nähdä heti aamusta aurinkoisen tyttäreni joka ei meinaa pysyä housuissaan kun avaan lahjoja <3

"eikä lapsia ole ilman miestä, joten ois se ihan kiva että mieskin muistaa..."

ostavatko naiset jotka vaativat miehiltään äitienpäivälahjoja, myös miehelleen isänpäivälahjan? Jos, niin sittenhän se on tasapuolista.

onhan sitä kaikkea muullatavoin huomioimista. kerää vaikka luonnonkukkia ja antaa kortin. Tulevat herättämään aamulla ja tuovat aamiaisen sänkyyn.

Mies voisi lasten kanssa yhdessä valmistaa lounaan. Kyllä niitä löytyy..

"eikä lapsia ole ilman miestä, joten ois se ihan kiva että mieskin muistaa..."

Mutta jos se on sitä että lapsi tekee isälle/äidille lahjan, kortin ja se otetaan vastaan. Ja se oli päivän tarkotus niin mistä se on kotosin?



Meillä oli aika teennäistä mielestäni lapsena kun teki lahjan, syötiin aamupala ja se olikin sitten siinä! Ja odotetaan sitten seuraavaa vuotta, miksi?



Sen sijaan että me aikuiset stressataan jo valmiiksi huomista että kun PITÄÄ mennä mummolat ja isovanhemmat, niin heitettäisiin asenne roskiin ja palattaisiin siihen aitoon fiilikseen?



Lapsi on aito kun antaa lahjan. Ei sitä opeteta miten muistetaan vanhempaa!



Meillä lapset tappelee kuka saa antaa paketin, kuka kortin, kuka soittaa ovikelloa.. Ja se nitistetään sillä että kun on kahvit juotu: loppu juhlimiset.

Tehkää niitten lapsien kanssa jotain. Kukkakimpun sijasta voi viedä vaikka jonkun pelin tms.

Oletteko hieman yksinkertaisia jos ette tajua että "ei, ei sen muistamisen tarvitse olla lahja" mutta mitäs sitten jos on..? Aina on muistettu lahjoin, iät ja ajat. Tuhansia vuosia. Nykyään joku avmammojenkuningatar on keksinyt hienon materialittoman tavan elää mitä kaikkien tulisi noudattaa.



Lahjoja SAA antaa ja se on mielestäni mukava tapa. Toiset antaa toiset ei. Jos ei ole juuri silloin rahaa, niin menee vaikka metsään, hommaa kukkakimpun sieltä tai hienon kiven minkä maalaa esim. eläimeksi. Ihan miten vaan mutta älkää aina tuota hippiajan jäänneretroa "me annetaan lahjaksi rakkautta ja viisautta"- skeidaa jaksako jauhaa!!!!!

Missaat pointin: lapsi antaa lahjan ihan mielellään. Minullekin se lahjan tekeminen ja antaminen on ollut kivointa.

Mutta mikä se on, että kun puhutaan äitienpäivästä tai isän niin se on kahvi, lahja ja se oli siinä?



Miksi se päivä ei voi olla vaikka puuhaamista perheen kanssa? Koska on aikataulutettu koko päivä stressiin saakka; viedään kukka, käydään kahvilla ja lähdetään.



Jos ajattelee sitä yksin asuvaa mummoa jota käydään moikkaamassa 3 kertaa vuodessa (äitienpäivä, synttärit ja joulu) niin häntä varmasti lämmittäisi ihan aito kiinnostus häntä kohtaan. Eikä se ole minusta mitään hippeilyä, vanhat jää yksin.



11

Voi jeesus näitä takakireitä naisia

kauhee marttyyrikuoro taas äänessä. Mikä ihme siinä on ettei äidin saisi ikinä vaatia itselleen MITÄÄN. Jumankeuta meillä on lapsilla omat juhlat, synttärit ja joulut ja kaverisynttärit ja ja. Kyllä yhtenä päivänä vuodessa äidillä on lupa vähän odottaa arvostusta ja kyllä, myös LAHJOJA.

"Lahjoja SAA antaa ja se on mielestäni mukava tapa. Toiset antaa toiset ei. Jos ei ole juuri silloin rahaa, niin menee vaikka metsään, hommaa kukkakimpun sieltä tai hienon kiven minkä maalaa esim. eläimeksi. Ihan miten vaan mutta älkää aina tuota hippiajan jäänneretroa "me annetaan lahjaksi rakkautta ja viisautta"- skeidaa jaksako jauhaa!!!!!"



Ja se et jos se mies ei sitä lahjaa halua antaa niin mitä sitten? Täällä yks sun toinen mamma sitä sitten itkee kun ei mies MUISTANUT = ei antanut lahjaa.

Sulle semmosta, että käy mummoa morjenstaa sitten kuinka monta kertaa vuodessa tahansa, ei sitä tarvitse verhota "lahjaksi". Ei ole hippeilyä ei, mutta on se mukavaa muistaa mummoa äitienpäivänä.



Pidätkö sinä sitä käyntiä "lahjana" mummolle? Oletko ajatellut että tuo mummoilla käynti on joillekin juuri sitä mainitsemaasi "mukavaa puuhaamista perheen kanssa". Joillekin mummo on jopa osa sitä perhettä jonka kanssa puuhataan...!!!



12