Kokemuksia 12-vuotiaan mielipiteen huomioimisesta tapaamissopimukseen liittyen?

Meillä asia hoidettiin niin, että oltiin paikalla vanhemmat, lapsi ja lastensuojelu ja tämä kysyi lapselta mielipidettä siinä vanhempien ollessa paikalla. Kun isä kiekaisi, että ei se noin ole, äiti on manipuloinut lasta, niin lastenvalvoja totesi isälle, miksi hän ei halua uskoa lasta, joka esitti varsin kypsän ja tasapuolisen ehdotuksen omalta kannaltaan katsottuna. Koska lapsen takia me siellä olemme, joten hän saa kertoa, mitä itse haluaa. Jos se on isän mielestä väärin, niin miksi isän toive olisi lapsen ääntä tärkeämpi?

Mies änkytti aikansa ja vetosi siihen, että äiti on kääntänyt lapsen pään, lapsi itki, että ei halua isälle ja minä olin hiljaa, vaikka miten sattui. Lapsi halusi jäädä tuttuun kouluun, lähelle kavereita ja isä oli sitä mieltä, että ei käy.

Vierailija kirjoitti:

Meillä asia hoidettiin niin, että oltiin paikalla vanhemmat, lapsi ja lastensuojelu ja tämä kysyi lapselta mielipidettä siinä vanhempien ollessa paikalla. Kun isä kiekaisi, että ei se noin ole, äiti on manipuloinut lasta, niin lastenvalvoja totesi isälle, miksi hän ei halua uskoa lasta, joka esitti varsin kypsän ja tasapuolisen ehdotuksen omalta kannaltaan katsottuna. Koska lapsen takia me siellä olemme, joten hän saa kertoa, mitä itse haluaa. Jos se on isän mielestä väärin, niin miksi isän toive olisi lapsen ääntä tärkeämpi?

Mies änkytti aikansa ja vetosi siihen, että äiti on kääntänyt lapsen pään, lapsi itki, että ei halua isälle ja minä olin hiljaa, vaikka miten sattui. Lapsi halusi jäädä tuttuun kouluun, lähelle kavereita ja isä oli sitä mieltä, että ei käy.

Kiitos todella paljon vastauksesta. Sepä se. Mitä lapselle tekeekään se, että hänen ajatuksensa ja kokemuksensa mitätöidään? Onko ihme, jos sellaisen ihmisen kanssa ei ole hyvä olla, joka ei koskaan kysy, mitä sinulle kuuluu ja vaikkapa mitä sinä toivoisit, vaan käskee olla hiljaa, koska olet aivopesty. Lapsesta on nöyryyttävää tulla 'läheisen' toimesta kohdelluksi aivopestynä.

Kuinka teillä prosessi eteni? Toivottavasti teillä ja erityisesti lapsella on kaikki hyvin tällä hetkellä. 

Ihan sama, mitä sopimuksessa lukee,kun lapsi on 12v. Ei sitä sopimusta voi laittaa toimeen vastoin 12v tahtoa. 12v ei tarvitse tavata etää enää ikinä, jos ei itse halua ihan sopimuksista riippumatta.

Kouluta lapsi sanomaan oma mirlipde January myös kyseenalaistamaan mitätöinti

Meilläkin etä vänkäsi aikansa, mutta ei se mihinkään johtanut, koska lapset teinejä. Tajusi lopulta olla tuhlaamatt rahaa oikeuteen kun ei niillä päätöksillä enää olisi merkitystä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä asia hoidettiin niin, että oltiin paikalla vanhemmat, lapsi ja lastensuojelu ja tämä kysyi lapselta mielipidettä siinä vanhempien ollessa paikalla. Kun isä kiekaisi, että ei se noin ole, äiti on manipuloinut lasta, niin lastenvalvoja totesi isälle, miksi hän ei halua uskoa lasta, joka esitti varsin kypsän ja tasapuolisen ehdotuksen omalta kannaltaan katsottuna. Koska lapsen takia me siellä olemme, joten hän saa kertoa, mitä itse haluaa. Jos se on isän mielestä väärin, niin miksi isän toive olisi lapsen ääntä tärkeämpi?

Mies änkytti aikansa ja vetosi siihen, että äiti on kääntänyt lapsen pään, lapsi itki, että ei halua isälle ja minä olin hiljaa, vaikka miten sattui. Lapsi halusi jäädä tuttuun kouluun, lähelle kavereita ja isä oli sitä mieltä, että ei käy.

Kiitos todella paljon vastauksesta. Sepä se. Mitä lapselle tekeekään se, että hänen ajatuksensa ja kokemuksensa mitätöidään? Onko ihme, jos sellaisen ihmisen kanssa ei ole hyvä olla, joka ei koskaan kysy, mitä sinulle kuuluu ja vaikkapa mitä sinä toivoisit, vaan käskee olla hiljaa, koska olet aivopesty. Lapsesta on nöyryyttävää tulla 'läheisen' toimesta kohdelluksi aivopestynä.

Kuinka teillä prosessi eteni? Toivottavasti teillä ja erityisesti lapsella on kaikki hyvin tällä hetkellä. 

Siihen asti meillä oli ollut viikko-viikko -systeemi ja iso riita jo pelkästä ala-asteen valinnasta, päädyttiin sitten siihen äitiä lähimpään, jonne oli matkaa vain 300 m. Isän luota matkaa oli melkein 4 km, joten isäviikolla isän tai isovanhemmat kuljetti. Lapsi oli esittänyt jo 10v iässä, että olisi enemmän äidillä ja isän luona pitkiä viikonloppuja torstai-sunnuntai sekä lomat. Ei käynyt isälle, hän ei lomiaan käytä siihen, että lapsi on koko ajan vierellä.

Kun lapsi oli 12v, isä ei halunnt maksaa elatusmaksuja (sinänsä hauskaa, koska ei niitä koskaan maksanut) ja vaati tytön kokonaan luokseen ja lähivanhemmuuden. Isä muutti niihin aikoihin yli 20 km päähän, solmi uuden parisuhteen ja halusi, että on tasa-arvoisessa asemassa uuden puolison kanssa, jolla myös oli 1 lapsi.

Lopulta päädyttiin siihen, että lapsen kanta voitti eli lähivanhemmuus säilyi äidillä, isäviikko lyheni 5-päiväiseksi ja tarkoitus oli lomilla olla isän luona. Ei onnistunut, isä käänsi siinä vaiheessa kokonaan selkänsä ja ilmoitti, että lapsi on hänellä joko kokonaan tai ei lainkaan.

Kyse ei siis ollut lapsesta lainkaan vaan siitä, että isä halusi saada tahtonsa läpi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä asia hoidettiin niin, että oltiin paikalla vanhemmat, lapsi ja lastensuojelu ja tämä kysyi lapselta mielipidettä siinä vanhempien ollessa paikalla. Kun isä kiekaisi, että ei se noin ole, äiti on manipuloinut lasta, niin lastenvalvoja totesi isälle, miksi hän ei halua uskoa lasta, joka esitti varsin kypsän ja tasapuolisen ehdotuksen omalta kannaltaan katsottuna. Koska lapsen takia me siellä olemme, joten hän saa kertoa, mitä itse haluaa. Jos se on isän mielestä väärin, niin miksi isän toive olisi lapsen ääntä tärkeämpi?

Mies änkytti aikansa ja vetosi siihen, että äiti on kääntänyt lapsen pään, lapsi itki, että ei halua isälle ja minä olin hiljaa, vaikka miten sattui. Lapsi halusi jäädä tuttuun kouluun, lähelle kavereita ja isä oli sitä mieltä, että ei käy.

Kiitos todella paljon vastauksesta. Sepä se. Mitä lapselle tekeekään se, että hänen ajatuksensa ja kokemuksensa mitätöidään? Onko ihme, jos sellaisen ihmisen kanssa ei ole hyvä olla, joka ei koskaan kysy, mitä sinulle kuuluu ja vaikkapa mitä sinä toivoisit, vaan käskee olla hiljaa, koska olet aivopesty. Lapsesta on nöyryyttävää tulla 'läheisen' toimesta kohdelluksi aivopestynä.

Kuinka teillä prosessi eteni? Toivottavasti teillä ja erityisesti lapsella on kaikki hyvin tällä hetkellä. 

Siihen asti meillä oli ollut viikko-viikko -systeemi ja iso riita jo pelkästä ala-asteen valinnasta, päädyttiin sitten siihen äitiä lähimpään, jonne oli matkaa vain 300 m. Isän luota matkaa oli melkein 4 km, joten isäviikolla isän tai isovanhemmat kuljetti. Lapsi oli esittänyt jo 10v iässä, että olisi enemmän äidillä ja isän luona pitkiä viikonloppuja torstai-sunnuntai sekä lomat. Ei käynyt isälle, hän ei lomiaan käytä siihen, että lapsi on koko ajan vierellä.

Kun lapsi oli 12v, isä ei halunnt maksaa elatusmaksuja (sinänsä hauskaa, koska ei niitä koskaan maksanut) ja vaati tytön kokonaan luokseen ja lähivanhemmuuden. Isä muutti niihin aikoihin yli 20 km päähän, solmi uuden parisuhteen ja halusi, että on tasa-arvoisessa asemassa uuden puolison kanssa, jolla myös oli 1 lapsi.

Lopulta päädyttiin siihen, että lapsen kanta voitti eli lähivanhemmuus säilyi äidillä, isäviikko lyheni 5-päiväiseksi ja tarkoitus oli lomilla olla isän luona. Ei onnistunut, isä käänsi siinä vaiheessa kokonaan selkänsä ja ilmoitti, että lapsi on hänellä joko kokonaan tai ei lainkaan.

Kyse ei siis ollut lapsesta lainkaan vaan siitä, että isä halusi saada tahtonsa läpi.

Tunnistiko kukaan ulkopuolinen sitä, että isä ei pystynyt asettamaan lapsen tarpeita ja toiveita omiensa edelle? Tunnistiko kukaan, että suhteen ylläpidon ja kehittymisen esteenä oli isän ehdottomuus, ei äiti tai 'manipuloitu' lapsi? 

Ulkopuolisina tarkoitan lähinnä lastenvalvojaa, lastensuojelua, ehkä perheneuvolaa tai tuomioistuinta.

Vierailija kirjoitti:

Meilläkin etä vänkäsi aikansa, mutta ei se mihinkään johtanut, koska lapset teinejä. Tajusi lopulta olla tuhlaamatt rahaa oikeuteen kun ei niillä päätöksillä enää olisi merkitystä.

Ilmainen oikeusapu  houkuttaa oikeusprosesseihin siitä huolimatta, ettei päätöksillä ole muuta merkitystä kuin kiusaaminen. Olisi hyvä ymmärtää, että sen toisen vanhemman lisäksi ne aina kuormittavat myös sitä lasta ja lapsen asenne oikeusjuttuja toistuvasti vireillelaittavaan vanhempaan tulee entisestään varovaisemmaksi. 

Työssäkäyvä etä ei todellakaan saa ilmaist oikeusapua. Varsinkaan, jos aiheena teinin pakottaminen etälle.

Vierailija kirjoitti:

Työssäkäyvä etä ei todellakaan saa ilmaist oikeusapua. Varsinkaan, jos aiheena teinin pakottaminen etälle.

Pahoittelut, en tarkoittanut yksittäistapausta, vaan yleisellä tasolla. Tutkimuksissa on havaittu, että nimenoman työttömät, oikeusapua saavat ovat merkittävästi yliedustettuina toistuvissa huoltoriidoissa ja nimenomaan aloittavana/jatkavana osapuolena, ei vastaajana.

Sä voit, ap, olla ihan rauhassa. Lapsi on 12v ja nyt on pakkokeinojen aika jo ohi. Isän juristi tietenkin ajaa päämiehensä asiaa, se on hänen työnsä. On sarjamurhaajillakin juristit puolustamassa, ei se silti tilannetta muuta.

12 vuotiaalla on oikeus päättää kummalla asuu. Siihen ei juristit voi sanoa juuta eikä jaata.

Nosto

Vierailija kirjoitti:

Ihan sama, mitä usopimuksessa lukee,kun lapsi on 12v. Ei sitä sopimusta voi laittaa toimeen vastoin 12v tahtoa. 12v ei tarvitse tavata etää enää ikinä, jos ei itse halua ihan sopimuksista riippumatta.

Eikä tarvitse muutenkaan jo 7 vuotias voi ilmaista ettei halua ja silloin katsotaan, että se on lapsen etu ettei tapaa, jos kerran ei halua. Ei niillä tapaamissopimuksilla ole etävanhemmalle käytännössä mitään hyötyä, jos lapsi ei halua tavata.

Vai meinaatteko jos lapsi huutaa ja rimpuilee että ei halua niin onko se lapsen parasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan sama, mitä usopimuksessa lukee,kun lapsi on 12v. Ei sitä sopimusta voi laittaa toimeen vastoin 12v tahtoa. 12v ei tarvitse tavata etää enää ikinä, jos ei itse halua ihan sopimuksista riippumatta.

Eikä tarvitse muutenkaan jo 7 vuotias voi ilmaista ettei halua ja silloin katsotaan, että se on lapsen etu ettei tapaa, jos kerran ei halua. Ei niillä tapaamissopimuksilla ole etävanhemmalle käytännössä mitään hyötyä, jos lapsi ei halua tavata.

Vai meinaatteko jos lapsi huutaa ja rimpuilee että ei halua niin onko se lapsen parasta.

Kun oikeuden päätöksiä lukee, niin lasten haluttomuus varsin usein laitetaan lähivanhemman syyksi. Kansainvälisesti tiedetään, että väkivaltaisesti käyttäytynyt vanhempi saa omalla käytöksellään lapsen vierastavan tapaamisia ja lapsi vieraantuu vähitellen kokonaan, koska pelkää vanhempaa. Tiedetään myös, että nimenomaan nämä käyttävät vasta-argumenttina kaikkeen sitä, että lähivanhempi vieraannuttaa eli että todellisuus olisi ihana ja lämmin suhde, jota lähivanhempi vain myrkyttää. Jos lapsi rimpuilee, itkee tai näkee painajaisia, määrätään lähivanhemmalle jopa uhkasakkoja, että löytää keinot pakottaa lapsi tapaamisiin.

Lapsia manipuloidaan ja lahjotaan. Näin kävi meillä kun 13v poika oli isänsä taholta voideltu niin perusteellisesti, että puhui käytännössä isänsä suulla kun mielipidettä kysyttiin tapaamisista. Isänsä, jolla on huomattavasti parempi taloudellinen asema kuin minulla, oli antanut pojalle 5000 euroa käteisenä siitä hyvästä että poika asuu hänen luonaan. Poika jopa näytti minulle rahat ja kysyi, että onko esittää parempaa tarjousta. En voinut muuta kuin itkeä.

Vierailija kirjoitti:

Lapsia manipuloidaan ja lahjotaan. Näin kävi meillä kun 13v poika oli isänsä taholta voideltu niin perusteellisesti, että puhui käytännössä isänsä suulla kun mielipidettä kysyttiin tapaamisista. Isänsä, jolla on huomattavasti parempi taloudellinen asema kuin minulla, oli antanut pojalle 5000 euroa käteisenä siitä hyvästä että poika asuu hänen luonaan. Poika jopa näytti minulle rahat ja kysyi, että onko esittää parempaa tarjousta. En voinut muuta kuin itkeä.

Kohtalontoveri ilmoittautuu. Meillä tosin oli niin, että isä lupasi kuun taivaalta ja teini uskoi. Alkoholistilta ei tullut kuuta, eikä mitään muutakaan luvattua. Sitä vastoin koulu meni penkin alle ja keskittymiskyky rajattomasta pelaamisesta, valvomisista ja muuton jälkeen alkaneesta sairastelukierteestä. Mikä pahinta, nuoren maailma sortui tyhjistä lupauksista ja kun todellisuus paljastui. Isä ei välittänyt, mutta sen lisäksi olikin työtön ja päivärytmitön, jolla rahaa riitti vain tupakkaan ja kaljaan. Isä oli jossakin vaiheessa tajunnut, että hän saa lapsesta huomattavasti enemmän tulonsiirtoja, joten manipuloi hänet luokseen kirjoille.

Mä tiedän tapauksen, jossa lähivanhempi uhkasi lasta väkivallalla, jos sanoisi muuta kuin mitä hän käskee. (Lyömisestä oli myös ulkopuolinen taho tehnyt lastensuojeluilmoituksen.) Lapsi ei siis uskaltanut sanoa totuutta, että haluaisi asua isällään, siellä olivat myös kaverit ja vanha koulu. Tilanne meni aika pitkälle ja vasta pitkän ajan päästä lapsi uskaltautui psykologille sanomaan totuuden. Samalla selvisi muitakin totuuksia lähivanhemmasta. Sillä oli vaikutusta. Surullista on ainoastaan se, että etävanhemmalla on tuosta taistelusta kymppitonnien velat.

Hiekkalaatikkoväki voi perustaa oman ketjun. Täällä puhutaan yli 12-vuotiaista.

Vierailija kirjoitti:

Mä tiedän tapauksen, jossa lähivanhempi uhkasi lasta väkivallalla, jos sanoisi muuta kuin mitä hän käskee. (Lyömisestä oli myös ulkopuolinen taho tehnyt lastensuojeluilmoituksen.) Lapsi ei siis uskaltanut sanoa totuutta, että haluaisi asua isällään, siellä olivat myös kaverit ja vanha koulu. Tilanne meni aika pitkälle ja vasta pitkän ajan päästä lapsi uskaltautui psykologille sanomaan totuuden. Samalla selvisi muitakin totuuksia lähivanhemmasta. Sillä oli vaikutusta. Surullista on ainoastaan se, että etävanhemmalla on tuosta taistelusta kymppitonnien velat.

Hyvin harvoin näissä selvitetään asioita järjestelmällisesti. Lastensuojelu ottaa vastaan perättömiä ilmoituksia ilman minkäänlaisia perusteluja tai edes havaintoja lapsesta. Usein se, joka osaa puhua parhaiten (kokenut manipuoloimaan ja valehtelemaan) on vahvoilla. He ovat myös usein niitä, jotka saavat sen oikeusavun ilmaiseksi ja pitkittävät oikeudenkäyntejä tahallaan. Se on lapsiasioissa helposti mahdollista, koska väitteitä voi esittää toisesta loputtomasti jälleen ilman niitä todisteita. Jos puhuu tunteisiin vetoavasti, ei haittaa, vaikkei puheesta mikään olisikaan totta. Rehellisyys tai lapsen etu harvoin voittaa.