Kokemuksia undulaateista lapsiperheessä

ja en niistä millään saanut kesyjä, eikä niitä oikein saanut pidettyä vapaanakaan, kun lentelivät vain paniikissa pitkin seiniä :( en tiedä sitten olivatko tavallista "tyhmempiä" yksilöitä.. ;)

Ja öisin, varsinkin kesäisin pitivät kauheeta meteliä, vaikka olikin peitto päällä, että kannoin ne aina yläkerran portaikkoon pois huoneestani.

oli kauan unduja ja kesyjä oli oikeestaan vaan ne jotka meillä kotona kuoriutui ja joita hoidettiin siis ihan "munasta" asti :) 7 poikuetta meidän ahkerat undut pyöräytti :)

vaatii paljon aikaa ja tekemistä että aikuisena hankitun undulaatin saat kesyksi, kyllä ne aika pelokkaita on

Paitsi että annoimme niiden tehdä poikasia, ja silloin isälintu yksinäisyydessään tuli juttelemaan, istui kädelleni ja kiipeili sormiani pitkin (ja luuli kättäni tyttölinnuksi, seikka, jota en koskaan kehdannut kertoa kellekään). Poikasia kuoriutui viisi ja niiden seuraaminen oli upeaa.



Siivota saa aika ahkerasti, häkkiä siis ja sitä huonetta, jossa ne saavat lentää.



Ja silti tykkäsin niitä kamalasti, seurasin niiden elämää tarkasti ja luin undulaattiaiheisia kirjoja kun vaan löysin.

tuskin muuta kuin metelöivät ja sotkevat. Lisää työtä vaan tulee.

Meillä on ollut undulaatteja kotona ihan pienestä asti. Sotkevat kyllä paljon, mutta häkki on helppo siivota ja paperi vaihtaa. Häkin ympäristö pitää lakaista tai imuroida oikeestaan päivittäin. Joskus kakkaa saattaa lentää 0,5 metriä häkistä ulos..



Mä olen aina tykännyt niistä, rakastan niitten laulua ja muita ääniä. Niitä on ihana seurata kun ovat raksatuneita, kuhertelevat, kiistelevät ja peilailevat itseään peilistä. Niiden ääntelyyn tottuu ja ainakin mua se rauhoittaa.



Ei mekään olla niitä oikeen saatu ikinä kesytettyä, mutta vapaana kyllä pidettiin paljon. Olivat ihan rauhallisia, lentelivät huonekasveissa ja verhoissa. Välillä kyllä saattoivat "seota", parvekkeelle en kyllä niitä päästäisi, lentävät lasia päin tai voivat päästä karkuun.



Luin joskus undulaatin kasvatusoppaita, niissä neuvottiin että jos undulaatin haluaa saada kesyksi olisi parasta lopettaa työt ja keskittyä vain siihen!!!! Että näin. Olen myös kuullut että niitä voi opettaa palamaan keskenään jalkapalloa esim pingispallolla :) Sukulaisellani oli undulaatti joka oppi puhumaan ja he "ulkoiluttivat" sitä, mutta kerran se sitten karkasi eikä tullut takaisin..



Mä oon siis aikakin tykännyt. Kauheen monta vuotta ne ei kyllä elä. Kuolleen tilalle pitää nopeasti hankkia uusi jos on vain kaksi undulaattia. Muuten yksin jäänyt voi kuolla suruun. Ja stressaantuvat ja saavat sydänkohtauksen helposti, esim. eläinlääkäriin viedessä.



Jos lapset osaavat olla niitä säikyttelemättä niin ottakaa ihmeessä!

Varmaan vittumaisia pitää tuskin muuta kuin metelöivät ja sotkevat. Lisää työtä vaan tulee.

Onhan elämistä, linnuistakin paljon iloa. Käsikesyjä poikasia kannattaa ostaa suoraan kasvattajilta. Näin saat varmemmin kesyn undulaatin. Älä osta aikuista eläinkaupasta!

Meillä on ollut undulaatteja kotona ihan pienestä asti. Sotkevat kyllä paljon, mutta häkki on helppo siivota ja paperi vaihtaa. Häkin ympäristö pitää lakaista tai imuroida oikeestaan päivittäin. Joskus kakkaa saattaa lentää 0,5 metriä häkistä ulos..

Mä olen aina tykännyt niistä, rakastan niitten laulua ja muita ääniä. Niitä on ihana seurata kun ovat raksatuneita, kuhertelevat, kiistelevät ja peilailevat itseään peilistä. Niiden ääntelyyn tottuu ja ainakin mua se rauhoittaa.

Ei mekään olla niitä oikeen saatu ikinä kesytettyä, mutta vapaana kyllä pidettiin paljon. Olivat ihan rauhallisia, lentelivät huonekasveissa ja verhoissa. Välillä kyllä saattoivat "seota", parvekkeelle en kyllä niitä päästäisi, lentävät lasia päin tai voivat päästä karkuun.

Luin joskus undulaatin kasvatusoppaita, niissä neuvottiin että jos undulaatin haluaa saada kesyksi olisi parasta lopettaa työt ja keskittyä vain siihen!!!! Että näin. Olen myös kuullut että niitä voi opettaa palamaan keskenään jalkapalloa esim pingispallolla :) Sukulaisellani oli undulaatti joka oppi puhumaan ja he "ulkoiluttivat" sitä, mutta kerran se sitten karkasi eikä tullut takaisin..

Mä oon siis aikakin tykännyt. Kauheen monta vuotta ne ei kyllä elä. Kuolleen tilalle pitää nopeasti hankkia uusi jos on vain kaksi undulaattia. Muuten yksin jäänyt voi kuolla suruun. Ja stressaantuvat ja saavat sydänkohtauksen helposti, esim. eläinlääkäriin viedessä.

Jos lapset osaavat olla niitä säikyttelemättä niin ottakaa ihmeessä!

Ei kaksi lintua ole meille ehdoton maksimi, koska voimme ostaa sitten vaan isomman häkin! Tuleeko poikasia hirveän tiuhaan tahtiin, jos pitää naaraita ja koiraita sekaisin? Isosta parvesta en haaveile :-).

Ja tottakai ymmärrän, että lemmikkilinnuista on vaivaa (siivous jne.) - on meillä muitakin lemmikkejä, joten se ei mietitytä yhtään. Pitää varmaan sitten hankkia linnut sellaiseen ajankohtaan, että pystyy olemaan tavallista enemmän niiden kanssa alkuvaiheessa.

tuskin muuta kuin metelöivät ja sotkevat. Lisää työtä vaan tulee.

Ne ei voi tehdä poikasia jos eivät saa tehtyä pesää. Eli jos ei laita häkkiin mitään "ylimääräistä" tai mitään pieniä oksia yms. jotka saavat irti ja tehtyä niistä pesän niin sitten ei poikasista tarvitse murehtia.

Paitsi että annoimme niiden tehdä poikasia, ja silloin isälintu yksinäisyydessään tuli juttelemaan, istui kädelleni ja kiipeili sormiani pitkin (ja luuli kättäni tyttölinnuksi, seikka, jota en koskaan kehdannut kertoa kellekään). Poikasia kuoriutui viisi ja niiden seuraaminen oli upeaa.

Siivota saa aika ahkerasti, häkkiä siis ja sitä huonetta, jossa ne saavat lentää. Ja silti tykkäsin niitä kamalasti, seurasin niiden elämää tarkasti ja luin undulaattiaiheisia kirjoja kun vaan löysin.

Meillä mahd. tulevien undujen huone olisi sellainen, ettei se ole "aktiivikäytössä" muuten (työhuone), joten äänet tai siivo eivät ole katastrofaalinen lieveilmiö :-). Täytyykin ostaa aiheeseen liittyvää kirjallisuutta.

Jokusen aikaa sitten oli 21 mutta poikasia on tänä keväänä tullut reippaasti. Osa on vielä pesisssä emmekä ole menneet kurkkimaan etteivät häiriinny.





Meilllä on tosi iso lentohäkki pihalla. Nämä linnut eivät ole koskaan ollet sisällä. Ovat siis kaikki syntyneetkin ulkohäkissä.



Ündulaatit pitävät kovaa meteliä! Lauluksi en sitä kutsuis....



Aikaisemmin meillä oli 2 lintua sisällä häkissä mutta totsimme sen liian meluisaksi ja likaiseksi puuhaksi.



Undujen hoito vaatii paljon aikaa, varsinkin jos haluat niistä niin kesyjä että tulevat kädelle. Ne ovat myös tosi aktiivisia ja vapaana olleessaan tekevät kaikenmaailma kolttosia, kuten tiputtelevat tavaroita hyllyltä jne.



Undut ovat myös agressiivisia jos tilanne sitä vaatii. Ja niiden nokka saa pahaa jälkeä aikaa! Eli en suosittele ihan taaperoperheeseen, jos ette saa hâkkiä sellaiseen paikkaan ettei lapsi sinne pääse.

Ihan taaperoita meillä ei enää ole (toinen menee kouluun ja toinen on nyt 4v.). Eikä hankinnalla ole kova kiire, mutta aikomus on vakaa ;-).