Oöen niin illinen, että lomautuksen ajaksi on löytynyt

Olen onnellinen siis :Dap

🤗

"Laaja tuho johtui osin siitä, että sairasvuoteelta piti nousta kesken taudin, kun ei ollut väkeä joka olisi kyennyt hoitamaan sairaita ja lämmittämään taloja", sanoo espanjantaudista vastikään väitellyt (Kaleva 9.10.2005) filosofian tohtori Eila Linnanmäki. "Influenssan perushoitoon kuuluu riittävän pitkä lepo vaarallisten jälkitautien vaaran vuoksi. Tämä on haaste myös nyt, kun pandemiaan varaudutaan. Meillä on paljon yksin asuvia ihmisiä."

Inarissa kerrottiin taudin iskeneen syrjäisimpäänkin mökkiin. "On myös tarina, että yksi talo olisi säästynyt taudilta, kun isäntä laittoi ovet säppiin, kenenkään ulkopuolisen kanssa ei oltu tekemisissä ja talossa poltettiin tervapatoja", Linnanmäki kertoo."

Espanjantaudin ensimmäinen aalto esiintyi keväällä ja kesällä 1918. Sotaa käyvissä maissa tauti puhkesi ensin sotajoukoissa ja vasta sitten siviiliväestössä (Patterson ja Pyle 1991). Maailmansota edisti taudin leviämistä, kun satoja-tuhansia sotilaita kuljetettiin laivoilla ja junilla ympäri maailmaa. Ensimmäisen aallon aikana sairastuvuus oli suurta mutta kuolleisuus vielä pientä. Espanjantaudin maailmanlaajuisesti tappavin aalto alkoi syksyllä 1918. Suomessa influenssa-aallot alkoivat nopeasti Länsi-Euroopan vanavedessä.

"Espanjantauti ei vyörynyt sattumanvaraisesti Suomen yli. Helsinki toimi taudin lähtöpaikkana leviten sieltä muihin kaupunkeihin ja edelleen maaseudulle. Suomen kaupungit olivat pienestä koostaan huolimatta vilkkaita keskuksia, joissa sairastuvuus nousi selvästi maaseutua suuremmaksi.

- Eila Linnanmäen väitöksessä 2005-

Oliko tuossa mitään uutta sulle?

Odottavalle äidille säästettiin voi talouksissa, muut saivat olla ilman. Sen tiedän mieheni mummon vm.1895 kertomuksista - ei siis mitään satuja, vaan hän jäi eloon, vaikka lapsi sylistä kuoli siihen tautiin. Moni kuoli siksi kun ei ollut riittävästi porukkaa keräämään satoa maasta.