Käykö teille pihistelyn kanssa niin että rahan käyttäminen tulee vaikeaksi?
Vaikka pitäisi ostaa tarpeellisiakin juttuja?
Tammikuussa sain vain pienen palkan ja jouduin pihistelemään ruokakaupassa ja laskemaan että onko rahaa edes leipäpussiin. Nyt helmikuussa on tulossa enemmän rahaa ja nyt olisi varaa ostaa esimerkiksi vitamiineja ja taas enemmän ruokaa, mutta en raaskisikaan, vaan rahan käyttäminen ahdistaa. Onko muilla samaa?
Säästössä on muutama satanen hätätilanteeseen, mutta pärjäsin lopulta tammikuun koskematta säästöihin.
Kommentit (5)
Joo, olin 2020 älä ostaa mitään, paitsi ruokaa+pakollisia hygienia tarvikkeita, kuurilla. En olen tänäkään vuonna ostanut mitään, paitsi yhden kotiasun, näin korona-aikaan tuntuu olevan mukavat vaatteet aina pyykissä. Muitakin tarpeita olisi, mutta ei ole tullut vastaan mitään niin kivaa, että olisin suostunut säästöistä luopumaan. Samoin ruokaa+tarvikkeita ostan vaan kerran viikossa ja mahdollisimman halpaa. Tarjouksia en niin pääse käyttämään, kun tilaan ruuan kotiin. En myöskään enää tilaa ruokaa tai käy ravintoloissa.
Jos ei olisi perhettä, tilaisin ruokaa kaupasta varmaan 100€ kaksi kertaa kuukaudessa. Nyt menee alle 150€ noin kerran viikossa. Muuhun ei käytännössä mene enää rahaa paitsi asuminen ja kirjapalvelu.
Joo, mutta en pidä sitä pahana asiana. Harkitsen aina tarkkaan, mitä ostan. Säästäväisyys on elämäntapa.
Ostelin ennen kaikkea turhaa ja ruokaan meni paljon rahaa, mutta heräsin jossain vaiheessa tavarapaljouteen ja tein ostolakon eli ostan vain pakollisia.
Nyt koronan aikaan olen panostanut itsetehtyyn edulliseen ruokaan ja pihistelee tuntuu jääneen päälle.
Tästä kyllä on helppo lipsua entiseen elämään.
Juu se on kivaa miten säästökuuri jää päälle ja pystyy ns. huijaamaan järjestelmää esim. -60% tuotteita hankkimalla jne.