Kannattaako mt-ongelmista puhua?
Kannattaako mt-ongelmista puhua terveydenhuoltohenkilökunnalle? Olen itsekin hoitaja ja tiedän vähän, miten hommat menee. Pääsen minun potilaiden terveystietoihin ja välillä siellä rankkaa tekstiä. Nyt olisi omia asioita, jotka kaipaisi apua, mutta jos nyt avaudun asioista, ovatko ne aina minussa? Leimattuna? Kun joku näkee tekstit tiedoissani, olenko aina se masentunut + muuta. Vaikka vuosia menisi 10.
Entä miten masennus vaikuttaa lapseeni? Tuleeko siitä joku lastensuojeluilmoitus (taas leima otsaan) jos jään pitkälle sairaslomalle uupumuksesta ja masennuksesta? Oloni ei vaikuta lapseni kanssa toimimiseen.
Kommentit (22)
Vierailija kirjoitti:
Saattaa tulla ilmoitus ja lastensuojelutarpeen selvitys jos se kynnys jonkun sua hoitavan tahon mielestä ylittyy. Ja sit diagnoosi voi vaikuttaa vakuutuksiin.
Mitä tarkotat vakuutuksella? Ei mulla ole mitään vakuutusta. Köyhä olen.
Ei välttis kannata jos ei ole oikeasti niin vakavia ongelmia että pakko hakea apua. Valitettavasti kyllä siitä pysyvä leima jää kun kerran kirjataan sinne terveystietoihin masennus niin sitten olet aina masentunut. Vähä sama homma kun juoppo aina juoppo vaikkei käyttäisi enää alkoholia. Tai nisti on aina nisti vaikkei käyttäisi huumeita enää. Eli leima jää vaikka ois kuinka parantunut niin sua kohdellaan aina sen mukaan.
Mielestäni kannattaa, jos kokee saavansa apua. Jos on ongelma, ei se lähde pois piilottelemalla. Ei lastensuojelukaan ole mikään mörkö. Sieltä saa apua ja tukea.
Tunnen muutaman henkilön, jolle lastensuojelu on maksanut terapian -aikamoinen rahallinen avustus. Lisäksi hoitoapua saa niin paljon kuin tarvitsee.
Ei ole häpeä myöntää, että ei jaksa. Kaikilla ihmisillä on raja.
Vierailija kirjoitti:
Saattaa tulla ilmoitus ja lastensuojelutarpeen selvitys jos se kynnys jonkun sua hoitavan tahon mielestä ylittyy. Ja sit diagnoosi voi vaikuttaa vakuutuksiin.
Kyse on lapsen hyvinvoinnista. Miten joku vanhempi voi miettiä vain itseään ja miltä näyttää papereissa.
Jos lapsella on hätä, ei se lähde pois maton alle lakaisemalla.
Jos et niihin apua tarvitse niin jätä kertomatta. Tein tuon virheen kerran enkä sittemmin ole saanut asiallista hoitoa mihinkään. Aina vedotaan siihen että olet luulotautinen.
Lapsen ongelmat kasautuvat. Jos ongelmiin puututaan ajoissa, voidaan vaikuttaa enemmän. Ei lastensuojelun asiakkaaksi turhaan pääse. Tarkoitan todellakin pääsee, koska sieltä perhe saa taloudellista ja henkistä tukea jaksamiseen.
Niinkin klassinen kuin narsisti vanhempi saanut elämäni niin myttyyn ja lytätyks,etten koe pystyväni työhön. Sinnittelenkö että unohdan asiat vai haenko apua? Olen sinnitellyt yli 30 vuotta mutta tilanne ei muutu ja narsisti on narsisti elämänsä loppuun asti.SItä loppuelämää valitettavasti taitaa olla vielä kymmisen vuotta jäljellä. Eli sen ajan tuskaa tiedossa, ainakin. Välien katkaisusta ei tarvitse puhua. Niin on tehty ja se on auttanut mutta on muutama asia,joiden vuoksi on oltava tekemisissä. Se vähä mitä ollaan.
Kaikki vaikuttaa nyt omaan jaksamiseen niin paljon elämäni siirtymävaiheessa.
Raja on todellakin tullut vastaan. Ja sitä vaan pohdin että antaako se aina sen masennus-leiman otsaani kun jotain terveyspalvelua käytän.
En itse hoitajana osaa vielä sanoa, niin vähän työkokemusta. Olen vain lueskellut potilaideni ongelmista.
AP
Edelleen jaksaa ihmetyttää, miksi parantumattomat(kaan) somaattiset sairaudet eivät leimaa ihmistä yhtälailla kuin mt-diagnoosi tekee. Nuorehkona ihmisenä pelkään masennusdiagnoosini vaikuttavan laaja-alaisesti perhesuunnitelmiin, työelämään sijoittumiseen ja ihan noihin vakuutuksiinkin. Ja vieläpä kun nyt kaikessa hiljaisuudessa puuhataan sitä Kanta-merkintäpakkoa kaikille mt-puolen toimijoille. Siinäpä sitten yrität työhöntulotarkastuksessa ja lainaneuvotteluissa todistella että hyvin pyyhkii, vaikkei aina olekaan pyyhkinyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saattaa tulla ilmoitus ja lastensuojelutarpeen selvitys jos se kynnys jonkun sua hoitavan tahon mielestä ylittyy. Ja sit diagnoosi voi vaikuttaa vakuutuksiin.
Kyse on lapsen hyvinvoinnista. Miten joku vanhempi voi miettiä vain itseään ja miltä näyttää papereissa.
Jos lapsella on hätä, ei se lähde pois maton alle lakaisemalla.
Nyt ei ole lapsella mitään hätää. Lapsi voi hyvin. Aikuisella tässä se hätä/ongelma on. Vaikuttaa lapseen lähinnä etten jaksa leikkiä yhdessä tai pinnani lyhyempi.
ap
Vierailija kirjoitti:
Edelleen jaksaa ihmetyttää, miksi parantumattomat(kaan) somaattiset sairaudet eivät leimaa ihmistä yhtälailla kuin mt-diagnoosi tekee. Nuorehkona ihmisenä pelkään masennusdiagnoosini vaikuttavan laaja-alaisesti perhesuunnitelmiin, työelämään sijoittumiseen ja ihan noihin vakuutuksiinkin. Ja vieläpä kun nyt kaikessa hiljaisuudessa puuhataan sitä Kanta-merkintäpakkoa kaikille mt-puolen toimijoille. Siinäpä sitten yrität työhöntulotarkastuksessa ja lainaneuvotteluissa todistella että hyvin pyyhkii, vaikkei aina olekaan pyyhkinyt.
Lainan saantiin vaikuttaa ihan muut asiat. Vakuutuksia et ehkä saa. Mutta Suomessa on julkinen terveydenhoito.
Kerro, jos mielestäsi asia on olennainen. Mt-ongelma ei ole nykypäivänä enää mikään häpeä. Tehokkaita lääkkeitä on ja monet elävät ihan tavallista elämää. Jätätkö kertomatta, että sinulla on diabetes? Onko siitä tiedosta jotain haittaa.
Keskimäärin ei kannata, ellet ole nimenomaan hakemassa apua. Kaikenlaista haittaa voi aiheutua, mutta hyötyjä ei juurikaan ole, paitsi ehkä se, että oma olo hetkellisesti helpottuu, ja joku toinen voi saada vertaistukea. Mutta vertaistuen tarjoaminen ei ole mikään velvollisuus mikä pitää tehdä oman yksityisyyden kustannuksella.
Mitä tämä vakuutusasia on? Henkivakuutus? Vai mikä? Eikö vakuutusta saa jos ollut joskus masennus?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saattaa tulla ilmoitus ja lastensuojelutarpeen selvitys jos se kynnys jonkun sua hoitavan tahon mielestä ylittyy. Ja sit diagnoosi voi vaikuttaa vakuutuksiin.
Kyse on lapsen hyvinvoinnista. Miten joku vanhempi voi miettiä vain itseään ja miltä näyttää papereissa.
Jos lapsella on hätä, ei se lähde pois maton alle lakaisemalla.Nyt ei ole lapsella mitään hätää. Lapsi voi hyvin. Aikuisella tässä se hätä/ongelma on. Vaikuttaa lapseen lähinnä etten jaksa leikkiä yhdessä tai pinnani lyhyempi.
ap
Elämäsi voi olla aika raskasta. Lapsi tarvitsee perusasioiden lisäksi myös läsnäoloa ja rakkautta. Mikä olisi lapsellesi paras?
Vierailija kirjoitti:
Keskimäärin ei kannata, ellet ole nimenomaan hakemassa apua. Kaikenlaista haittaa voi aiheutua, mutta hyötyjä ei juurikaan ole, paitsi ehkä se, että oma olo hetkellisesti helpottuu, ja joku toinen voi saada vertaistukea. Mutta vertaistuen tarjoaminen ei ole mikään velvollisuus mikä pitää tehdä oman yksityisyyden kustannuksella.
Kyllä.Se on nähty jo aikoja sitten että ilmaiseksi olkapääksi ja myöhemmin selkään puuko tet tavak si en rupea. Hyvin tarkka oltava tänä päivinä kenelle asioistansa avaa.
Vierailija kirjoitti:
Mitä tämä vakuutusasia on? Henkivakuutus? Vai mikä? Eikö vakuutusta saa jos ollut joskus masennus?
Aikuinen ei saa terveysvakuutusta. Lapselle ei saa lapsivakuutusta raskaana ollessa.
Toisaalta nuo vakuutukset ovat todella kalliita, melkein 400 € vuodessa molemmat. Siinä käy julkisella monta kertaa. Kelan sairaskulujen maksukatto on 500-600 € vuodessa ja lääkkeillä noin 600 €. Eli jos köpelösti käy, selviää silti kuitenkin.
Julkisella on erikoissairaanhoito.
Tekisi mieli kertoa täällä mitä kaikkea käsittämätöntä jouduin kokemaan kun hain julkiselta puolelta psykiatrian palvelua koska koin ettei raha riittänyt yksityiselle.
Kaikki, siis ihan kaikki väännettiin, käännettiin ja keksittiin papereihin vaikka en ollut tavannut ks psykiatria kuin 10 minuuttia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edelleen jaksaa ihmetyttää, miksi parantumattomat(kaan) somaattiset sairaudet eivät leimaa ihmistä yhtälailla kuin mt-diagnoosi tekee. Nuorehkona ihmisenä pelkään masennusdiagnoosini vaikuttavan laaja-alaisesti perhesuunnitelmiin, työelämään sijoittumiseen ja ihan noihin vakuutuksiinkin. Ja vieläpä kun nyt kaikessa hiljaisuudessa puuhataan sitä Kanta-merkintäpakkoa kaikille mt-puolen toimijoille. Siinäpä sitten yrität työhöntulotarkastuksessa ja lainaneuvotteluissa todistella että hyvin pyyhkii, vaikkei aina olekaan pyyhkinyt.
Lainan saantiin vaikuttaa ihan muut asiat. Vakuutuksia et ehkä saa. Mutta Suomessa on julkinen terveydenhoito.
Kerro, jos mielestäsi asia on olennainen. Mt-ongelma ei ole nykypäivänä enää mikään häpeä. Tehokkaita lääkkeitä on ja monet elävät ihan tavallista elämää. Jätätkö kertomatta, että sinulla on diabetes? Onko siitä tiedosta jotain haittaa.
Omalla kokemuksellani olen eri mieltä väitteestäsi, etteivätkö mt-ongelmat olisi nykypäivänä häpeä. Jokainen toki päättää yksilötasolla itse mitä häpeää ja mitä ei, mutta edes bosslady-asenne ei poista rakenteellisia stigmoja. Todella monet terveydenhuollon ulkopuoliset tahot katsovat tilaisuuden tullen velvollisuudekseen ja oikeudekseen arvioida mitä moninaisimpia ihmisen ominaisuuksia terveystietojen perusteella. Näihin tietoihin kun kuitenkin pääsee käsiksi jos on motivaatiota etsiä reitti. Kilpailu on jatkuvaa ja joka puolella läsnä, "heikot" ei pärjää.
Ap, et välttämättä SAA apua. Olen narsistin lapsi myös, narsisti yrittänyt vahingoittaa ja tuhota mua koko ikäni. Lapsuudessa jouduin jatkuvasti rajun väkivallan kohteeksi.
En saa terapiaa. Mulla ei ole ”riittävää” sairautta eli en ole esim masentunut. Pärjään töissä hyvin joten en saa sitä b-lausuntoa, olen ”reipa ja työkykyinen” lääkärin mielestä.
Tätä se on narsistin lapsen elämä, paska pitää kantaa repussa siihen asti kun se kiusaaja-vanhempi kupsahtaa. Sitäkin pitää odotella pahimmillaan 20 vuotta vielä.
Vierailija kirjoitti:
Mitä tämä vakuutusasia on? Henkivakuutus? Vai mikä? Eikö vakuutusta saa jos ollut joskus masennus?
Kyllähän masennus itzemurh@riskiä nostaa, kuten myös tapaturmariskiä. Jos ajat nokkakolarin, voidaan alkaa selvittää, oliko taustalla jokin motiivi.
Saattaa tulla ilmoitus ja lastensuojelutarpeen selvitys jos se kynnys jonkun sua hoitavan tahon mielestä ylittyy. Ja sit diagnoosi voi vaikuttaa vakuutuksiin.