Oliko 2010-luku oikeasti jonkun mielestä suurten juhlien ja optimismin vuosikymmen?

Lainaus jutusta:

"Koronavirus, ilmastonmuutos, demokratian kriisit ja ihmisten välisten kuilujen kasvaminen herättävät kiusauksen tarkastella 2010-lukua vuosikymmenenä, jolloin suuret juhlat loppuivat. Populismi nousi, politiikan sävyt kovenivat, viholliskuvat ja muukalaisviha voimistuivat, ja vasta vuosikymmenen aikana käytännössä havahduttiin ilmastokriisin vakavuuteen."

Mikä ihmettä? Kuka muka havahtui vasta nyt ilmastokriisin vakavuuteen? Siitähän on puhuttu taukoamatta 90-luvulta lähtien.

Ne juhlat loppui siihen, kun 2009 alkoi pikkulama helpottaa, mutta ei tullutkaan nousukautta vaan korot jäi vuosikymmeneksi alas, työttömyys ei vähentynyt ja suuria firmoja lopetti toimintansa Suomessa. Muistan tuon hyvin, sillä 2009 valmistuin sähkäriksi eikä kirveelläkään oman alan töitä löytynyt. Piti mennä kaupan kassalle ja vuoden jälkeen lähdinkin opiskelemaan lisää, sillä raksalle ei enää ollut pääsyä.

No johan on! Koko 2010-lukuhan oli yhtä pyllymäkeä. Vuosi vuodelta tuntui että meno vaan synkkeni.

Ehkä maailma näytti millenniaalille noin erilaiselta. Itse viitisen vuotta tuota vanhempana en tunnista mitään noista.

Esimerkisi tämä: "Optimismia ei hillinnyt edes vuoden 2008 talouskriisi, jonka vaikutukset jäivät monelta melkein huomaamatta."

Miten joku ei voinut olla huomaamatta finanssikriisin vaikutuksia?

"En pysty jatkamaan tätä tekstiä pidempään ylevästi maailmanpolitiikasta essehtien. Totuus nimittäin on, ettei mikään edellisestä (paitsi korona) ratkaisevasti koskettanut meitä. Kun puhun meistä, tarkoitan tietysti nuorten aikuisten luovaa luokkaa erään pohjoismaisen hyvinvointivaltion suurimmissa kaupungeissa – meitä, joita jotkut voisivat kutsua globalisaation voittajiksi."

Miten kukaan kuvittelee, että joku folkloristiikkaa opiskeleva on voittaja missään maailmassa? Näinkö osa noista kohta keski-ikäisistä on nähnyt maailman?

Miten nolo juttu.

Turhin vuosikymmen.

1960-luvulla syntyneenä olen kyllä sitä mieltä, että juuri 2010-luvulla aika suurella osalla ihmisistä elintaso nousi törkeän hyväksi verrattuna aikaisempaan. Ainakin keskimmäisellä ja ylemmällä keskiluokalla, ja ihmiset eivät edes tajunneet sitä itse vaan kehtasivat marista. Oli isoja hienosti sisustettuja asuntoja, autoja, jatkuvasti uusia puhelimia, kaukomatkoja, merkkivaatteita, käytiin ravintoloissa, ja kaikkea pidettiin normaalina ja asiaankuuluvana ja valitettiin, jos ihan joka kohtaan ei ollut varaa. Itselläkin elintaso nousi, tosin lähtötaso oli alhaalla. Koronan vaikutuksesta ehkä moni asia jakaantuu uusiksi.