Inhoan mirtatsapiinia

Otan harvakseltaan miniannoksen mirtatsapiinia, jota minulle on määrätty unen saantia tukemaan. Vaikka kyseinen lääke auttaa uniongelmassa, se on muuten ihan kauhea! Tänään taas olen saanut muistutuksen miksi minun ei kannata sitä ottaa kuin ääritilanteessa.

Kuvailen seuraavaksi päivääni ja iltaani, kun olen edellisenä iltana ottanut ohjeen mukaisen määrän mirtatsapiinia.

Olo on zombimainen, ja runsaasta (10 h) unesta huolimatta olen unelias. Jos käyn hetkeksi sohvalle makuuasentoon ja laitan silmät kiinni, uppoan vastustamattomaan uneen. Yritän olla tekemättä niin, mutta se on vaikeaa, kun vartalo on raskaan tuntuinen ja silmäluomet painavat. Välillä on pakko nojata, ja silloin torkahdan.

Kun havahdun hereille, en pysty pitkään aikaan avaamaan silmiäni, vaan ruumiillisesti yhä "nukun" vaikka mieli on valveilla: silmät kiinni, hengitys on tasaisen raskasta kuin nukkuvalla. Olo on rennon nautinnollinen. Olen kerran saanut panacodia kipuun ja siitä tuli samanlainen olo. Torkahdan uudelleen.

Tekee mieli pullaa ja karkkia. Haen keittiöstä syötävää ja mässytän sitä katsellen lyhyitä videoita youtubesta. Yritin katsoa netflixistä elokuvaa, mutten pystynyt keskittymään. Vain tosi lyhyissä (1-2 min) ja yksinkertaisissa youtubevideoissa pysyn kärryillä, esim. koostevideot lemmikkikissojen touhuista.

Jos video naurattaa minua, en jaksa ruumillisesti nauraa, vaan hörähdän vain ilman että kasvojen ilme muuttuu. Olen fyysisesti liian zombi ilmeilemään. Haukottelen ja torkahtelen vastustamattomasti.

En enää voi käyttää mirtatsapiinia. En jaksa tällaisia päiviä. Valitettavasti en ole löytänyt nukahtamislääkettä joka olisi yhtä tehokas. Täytyy siis valita unettomuuden aiheuttaman zombiolon ja mirtatsapiinin aiheuttaman zombiolon väliltä :/