Ikävöitkö ensirakkauttasi?

... on just nyt töissä. :-D

Jos hyvä sattuu kohdalle ekana, niin miksi vaihtamaan? Ei se paska pakettia vaihtamalla parane. Jokaiseen parisuhteeseen tulee arki, ja meidän arki on enemmän kuin hyvää. Tietenkin sitä välillä miettii minkälaista ruoho olisi aidan toisella puolella, mutta vielä (16 vuotta yhteiseloa takana) olemme onnellisia. Voisin kuvata suhdettamme intohimoiseksi kumppanuudeksi. Kaikki saa rauhassa päivitellä, se ei onneamme muuta miksikään. :-D

ap



surullista ja totta.

Millainenkohan hän on nyt, mitä tekee, onko perhettä. Toivon että menee hyvin ja on onnellinen.

Mun ensirakkaus sattui kohdalle 5 luokalla ja hänellä on kyllä lähes 20 vuoden jälkeenkin paikka sydämessä.

Otin mieheen yhteyttä Facebookin kautta taannoin ja hänkin muisti minua vain hyvällä. Meille jäi uskomattoman hienot muistot. Niitä on hyvä vaalia.

Mutta joskus pietään kyllä yhtä, tai siis silloin tällöin soitetaan, että mitä kuuluu. Nykyinen mies on niin paljon sopivampi minulle, vaikka se eka rakkaus oli myös kiltti ja mukava.

edes muista kuka se oli, joten ei kaipuuta...

mitä nyt joskus pistän kädet kyynärpäitä myöten ristiin kun ajattelen ettei tarvi sen kanssa enää olla.

Näin vuosien jälkeen photon facessa ja kamalaa millanen nakkisormi siitä on tullu. Onneksi vaihdoin.

Kyllä sitä miettii välillä häntä . Mutta hän on kuollut jo 9 vuotta sitten. Kuuntelen välillä hänen laulua jonka teki minulle . Kaunis muisto jäi jäljelle.

musititte sen ihan OIKEAN ensirakkauden??



T: 10 vuotiaana kellarissa pusun saanut ja sitä unhoita en :D



Joskin on vaikea ikävöidäkkään kun ei sen kesän jälkeen ole nähty...



T: 36v

joskus muistelen niitä aikoja, mutta siitä on niin kauan ja minä olin ihan erilainen silloin

15v. olin kun aloimme seurustella. Nyt yhteiseloa on takana 17v.

Mutta ilolla muistelen, kun käveltiin käsikädessä Greasea katsomaan, ikää oli 12 vuotta ja leffateatterin pimeydessä HÄN pussasi. Ihana muisto, ollaan sittemin yhdessäkin muisteltu ja naurettu. Oltiin oikiksessa opiskelemassa yhtäaikaa ja joskus nykyinen mieheni jopa näytti hiukan "nyrpeätä" naamaa kun jossain opiskelijabileissä tapausta hellyydellä muistelimme. Terkkuja Panulle! Ja no, en siitä RAKKAUDESTA nyt ole tässä yhteydessä niin varma. Mieheni on se SUURI RAKKAUS!