Lapseni kertoivat että ovat onnettomia sillä en ehdi viettämään aikaa heidän kanssaan
Olen jo pitkään ollut työelämässä vaihtelevin vuoroin, usein illalla haen lapset treeneistä heti töistä päästyäni ja laitan iltapalat ja peittelen lapset nukkumaan. Viikonloppuisin aikani menee tietokoneella töitäkin tehdessä, tyttäreni tuli minulle kuitenkin kertomaan että hän haluaisi että olisin enemmän kotona myös päivisin viettämässä heidän kanssaan aikaa, näillä työvuoroilla en ehdi kun yhden vapaan sunnuntain viettämään ja sekin päivä menee siivotessa ja pyykkien parissa. Tuleekohan koskaan aika kun lapseni ovat jo niin isoja etteivät edes halua viettää kanssani aikaa? Olenko silloin priorisoinut asiat väärin ja kadun aikaa kun työskentelin sata lasissa ja perhe jäi toissijalle?
Kommentit (17)
Yksinhuoltajana olen ainoa joka niitä töitä kykenee tekemään ja tuomaan sitä rahaa taloon.
-ap
Vierailija kirjoitti:
Yksinhuoltajana olen ainoa joka niitä töitä kykenee tekemään ja tuomaan sitä rahaa taloon.
-ap
Minkä ikäisiä ap lapsesi ovat? Mitä jos selität tämän asian heille?
Palkkaat siivoojan, niin mä olen tehnyt, kaikki se vapaa mitä jää, on perheen, lasten ja omaa aikaa.
Itse olen vuosia tehnyt ihan ihme aikoja töissä 12 vuoroja, 16vuoroja jne... Mutta sitten olen taas vuoroisesti ollut vapaallakin, väh 10,viikkoa pidän lomaa vuodessa ja satunnaiset vapaapäivät.
Olet priorisoinut asiat väärin. Lopeta edes viikonlopputyöt. Puurtajia kukaan ei töissä edes kiitä, ne on ihan muut jotka etenee uralla.
Vierailija kirjoitti:
Yksinhuoltajana olen ainoa joka niitä töitä kykenee tekemään ja tuomaan sitä rahaa taloon.
-ap
Yksinhuoltajana saat aikamoiset tuet Kelasta kun vähenevät työntekoa.
Tulet todellakin katumaan. Et saa koskaan takaisin aikaa, jolloin lapsesi ovat niin pieniä, että a) asuvat kotona ja b) haluavat viettää aikaa kanssasi. Töihin ehdit itsesi hukuttaa myöhemminkin.
Pakko töissä käydä. Lapsille voi selittää, että äiti on pahoillaan, kun ei voi viettää lasten kanssa aikaa niin paljon kuin haluaisi. Kannattaa puhua myös rahan arvosta. Ei siitä, miten rankkaa on olla aikuinen ja maksaa lasten kaikki kulut, vaan siitä, että äidin työn avulla meillä on koti, ruokaa, vaatteet yms. Jos äiti ei kävisi töissä, meillä ei olisi välttämättä kaikkea tätä mitä meillä nyt on. Ja luvata tehdä jotain pientä kivaa yhdessä sillä vähällä vapaa- ajalla mitä on. Piirtää yhdessä, tutkia sammakonkutua lähiojassa tai mennä taloyhtiön pihaan laskemaan pulkalla lumikinoksen päältä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksinhuoltajana olen ainoa joka niitä töitä kykenee tekemään ja tuomaan sitä rahaa taloon.
-apMinkä ikäisiä ap lapsesi ovat? Mitä jos selität tämän asian heille?
Selität heille että äitiä kiinnostaa enemmän työt kuin omat lapset? Suuri osa yksinhuoltajista pärjää vallan mainiosti ihan normaalilla 40h/viikko työmäärästä saatavalla palkalla. Moni paljon pienemmälläkin.
Vierailija kirjoitti:
Tulet katumaan. Oikeasti työnteko on sinulle tärkeämpää kuin lapsesi?
Ihanan syyllistävä viesti <3. Eiköhän äiti valitsisi muutoin, jos olisi vaihtoehtoja
Miksi hankit lapsia, jos et halua olla heidän kanssaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulet katumaan. Oikeasti työnteko on sinulle tärkeämpää kuin lapsesi?
Ihanan syyllistävä viesti <3. Eiköhän äiti valitsisi muutoin, jos olisi vaihtoehtoja
Ei näköjään valitse. Kenenkään ei ole pakko olla joka ikinen viikon päivä töissä.
Öö, missä töissä olet jos on pakko tehdä noin paljon töitä, etkö saa tarpeeksi palkkaa vai onko menosi liian isot tuloihin nähden?? Ja hyvä kun syyllistetään koska se on fakta että kaduttaa sitten kun lapset on isoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulet katumaan. Oikeasti työnteko on sinulle tärkeämpää kuin lapsesi?
Ihanan syyllistävä viesti <3. Eiköhän äiti valitsisi muutoin, jos olisi vaihtoehtoja
Kaikilla meillä on vaihtoehtoja. Oletko kuullut monesta suomalaisesta lapsiperheestä jotka ovat kuolleet nälkään kun äiti ei ole joka päivä töissä?
Tingit vähän ei-välttämättömistä kuluista niin hyvin pärjäätte vähemmälläkin työnteolla. Vai onko työ sinulle vain pakokeino lapsistasi?
Lapset ensin, työt ja rahat sitten. Kuolinvuoteella näitä on kaduttu, myöhäistä silloin.
Mieti, miten voit muuttaa työvuorojasi. Toisiin aikoihin, tai voitko vähentää. Mieti, pärjäättekö sittenkin pienemmillä tuloilla, ja paikkaavatko tuet ja verotus.
Inhottavaahan se on. Minua työkkäri yritti painostaa sellaiseen työhön, jossa käytännössä en olisi ollut melkein koskaan hereillä ja kotona samaan aikaan lasten kanssa, ja osa viikonlopuistakin olisi mennyt töissä. Ala-asteikäiset lapset olisivat joutuneet menemään keskenään nukkumaan minun ollessa töissä. Karenssi tuli, kun kieltäydyin. Sitten taas kun olen yrittänyt päästä päiväsaikaan järjestettävälle kurssille tai palkkatukityöhön, niin tätä eivät ole puoltaneet. Vaikutti siltä, että työkkärissä oli jonkinlainen itsetarkoitus saada yh ilta-ja viikonlopputyöhön.
Tulet katumaan. Oikeasti työnteko on sinulle tärkeämpää kuin lapsesi?