Millainen esimies sinulla on?
Innostava, osaava, hyvä vaiko epäammattimainen, ilkeä ja huono? Vai jotain siltä väliltä?
Kommentit (16)
on koskela. on osa meitä, mutta ei osaa johtaa, ja jos joku tappaa sotavangin niin ei uskalla sanoa mitään.
Arvostelee työntekijää toiselle työntekijälle, ei anna palautetta, keskeyttää puheen eikä kuuntele.
Meillä itseasiassa on aika hyvä pomo.On hänessäkin omat puutteensa mutta ajattelee työntekijän jaksamista ja tukee ja auttaa vaikeissa tilanteissa.
Hänellä on alaisia, jotka toimivat lähiesihenkilöinä. Melko harvoin olemme tekemisissä. Hellii ajatusta, että juuri lähiesihenkilöt tulee pitää palkkalistoilla, käytännön työntekijät voi korvata uusilla. Varmaan yleinen ajatus. Silti päivittäin työt ovat riippuvaisia käytännön tekijöistä, kun "vastuuhenkilöt" eivät itse niitä tee kuin neuvomalla poikkeustilanteissa.
On se jostain vastuussa olevana esiintyminen ilmeisesti niin ihmeellistä ja tärkeää.
Menee sieltä, mistä helpoimmalla pääsee. Puolueellinen, tekee hommat viime tipassa, mikä aiheuttaa lisätyötä alaisille. Aina yksin oikeassa.
Kokematon. Epäluotettava, kertoo toisten yksiköiden ja työntekijöiden asioita ettenpäin.
Ihan mukava. Ajattelee kuitenkin mielestäni todella paljon rahaa. Ehkä vähän realiteeteista irtaantunut, ollut koko ikänsä varakas, vaikka korostaakin yrittäjäuraansa. Hyvinä puolina on reilu työntekijöitä kohtaan ja todella joustava, sekä maksaa hyvin palkkaa verrattuna alan keskiarvoon. Koko työporukka on melko itseohjautuvaa, eli ei joudu paljoa johtamaan, enimmäkseen tekee omia hommiaan vain.
Ihana.Tukenut kaikin tavoin koko 13 vuotisen työhistoriani ajan.Kunnioitan syvästi.
Vierailija kirjoitti:
Ihana.Tukenut kaikin tavoin koko 13 vuotisen työhistoriani ajan.Kunnioitan syvästi.
Kuinka paljon olet nuollut johtoa? Oletko esimiehen lemmikki?
Kylmä persoona. Kovin pidättäytyvän ilmapiirin luo. En pidä hänen seurasta.
Vierailija kirjoitti:
Kylmä persoona. Kovin pidättäytyvän ilmapiirin luo. En pidä hänen seurasta.
Ai niin joo, unohtui mainita tähän lisäksi, että on hyvin pätevä työssään.
Ihmisenä superkiva, siis silloin kun ollaan vaikka lounaalla eikä puhuta työasioista. Esimiehenä sen sijaan surkea. Ei kuuntele yhtään, ja kun luen meidän välisten keskusteluiden muistioita, mietin välillä ollaanko oltu edes samassa keskustelussa. Täysin tympääntynyt meidän ammattiin, aidosti riemuissaan että pääsee lähivuosina eläkkeelle. Tiimipalaveri koetaan onnistuneeksi, jos kukaan ei itke. 12 hengen tiimi kutistunut kolmessa vuodessa kolmeen ihmiseen, eikä johto vieläkään osaa yhdistää tiimim ongelmia esimieheen.
Luojan kiitos jään kohta mammalomalle, voipi olla että etsin sen aikana uuden työpaikan, ellei sitten nykyinen esimies mene vaihtoon työnantajan toimesta.
mun esimies sai tulikasteen samalla kuin minä. Ollaan niin tyytyväisiä kun selvittiin siitä projektista. PItää aina yrittää aina piilottaa se että me ollaan saman projektin veteraaneja.
Välinpitämätön. Ei siis ilkeä, mutta mitään tukea/sparrausta on turha olettaa - osaa hommansa, muttei esimieshommaa. Edellisen esimiehen kanssa tuntui, että tukea omille uratavoitteille sai, tämän kanssa on taantunut "vain töissä täällä" moodiin.
Täytynee koronan helpotettua lähteä hakemaan uusia hommia tämän firman ulkopuolelta, mikä sinänsä harmi kun tässä on kuitenkin ihan ok edut yms.
Olen töissä julkisessa terveydenhuollossa, ja kaikki esimiehet ovat aina rimpuilleet vaatimusten ristitulessa. Erot tulevat siitä, keskittyvätkö siirtämään itsensä päälle tulevan paskan alaisille vai kärsivätkö rinnallamme. Nykyisessä työpaikassa ei oikeastaan ole ollut kauheasti kärsimystä. En oikein hahmota, mistä se johtuu. Saman puljun muissa yksiköissä kyllä kärsitään joten täytyy liittyä oman yksikkömme esimieheen tämän hyvän tilanteemme. Esimies on tavattoman lempeä ja puhuu hiljaisella äänellä. Alaisille tämä on tietenkin mukavaa, mutta jotenkin hän vaikuttaa tosiaan pärjäävän tosi hyvin myös omien pomojensa kanssa ja välttävän sudenkuopat.
Juntti. Osallistuu juoruiluun, ajattelee kaikesta nyrpeästi, katsoo kaikkea henkilökohtaiselta tasolta sekä ottaa kaiken henkilökohtaisesti. Jäänyt luvuille, ei ymmärrä levon merkitystä, edes sairaslomalla(ja antaa ymmärtää, ettei usko sairaan olevan sairas, itsehän ei koskaan ole).