Lue keskustelun säännöt.
Huoneistojen haltuunotto maksamattomien vastikkeiden vuoksi - onko huolestuttavaa?
Kahvipapu
27.01.2021 |
Olen ostamassa asuntoa ja yhden kivan asunnon kohdalla heräsi kysymyksiä. Asunto itsessään oli tosi kiva ja taloyhtiössä tehty juuri putki- ja julkisivuremontit.
Mutta yhtiön papereita lukiessani huomasin, että sekä 2019 että 2020 yhtiökokouksissa oli päätetty kummallakin kerralla kahden huoneiston haltuunotosta maksamattomien vastikkeiden vuoksi. Eri huoneistoja, eli yhteensä 4 eri asuntoa (yhden haltuunotosta oli tosin luovuttu koska osakas maksoi rästinsä). Ja nämä vain kahdelta viime vuodelta, sitä aiempien yhtiökokousten pöytäkirjoja en nähnyt.
Kyseessä on kyllä tosi iso talonyhtiö, asuntoja on yhteensä joku 170? Eli kyllähän tuohon jo tilastollisesti osuu kaikenlaista. Mutta miten huolestuttavana pitäisi pitää että kahdessa vuodessa on päädytty 4:n huoneiston haltuunottoihin? Onko tämä ihan normaalia isossa talonyhtiössä?
Kommentit (20)
Tuo määrä on huolestuttavan iso ainakin siinä tapauksessa, että vastikerästien määrä per haltuunotettava asunto on iso. Tilanne ei siis ole millään tavalla normaali. Sinun on syytä selvittää taloyhtiön taloudellinen tilanne erittäin tarkasti ja samoin mahdollisuuksien mukaan noiden haltuunottojen tarkemmat syyt eli vastikerästien määrä per haltuunotettava huoneisto ja kuinka kauan rästejä on yritetty periä.
Onko kyseessä uusi yhtiö, jonka osakkaat ovat ostaneet asuntoja luottaen pystyvänsä maksamaan isot yhtiölainaosuudet, kun niiden perintä alkaa? Jos on, niin pysy kaukana.
Jos kyseessä on vanhempi yhtiö, niin pätee tuossa edellä sanottu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jatkoksi edelliseen:
Luon aloituksen huonosti. Tässä voi olla sellainen tilanne, ettei osa osakkaista kykene maksamaan putki- ja julkisivuremontin rahoitusvastikkeita esimerkiksi pienen eläkkeen takia. Tässäkin tapauksessa taloyhtiön tilanne on selvitettävä tarkasti, sillä haltuunotetun asunnon kannattava vuokraaminen voi olla vaikeaa eikä se siten kohenna yhtiön taloutta.
Kannattaa varmaan selvittää onko huoneistot otettu hallintaan niin kuin pitää.
Kiitos vastauksista! Ainakin välittäjän mukaan kyseessä oli just tuo pienituloiset eläkeläiset jotka ei pystynyt maksamaan kun yhtiövastikkeet remonttien takia nousi. Mutta tämäkin vähän ihmetyttää: vaikka olisikin pienituloisia eläkeläisiä, niin eihän (ymmärtääkseni?) se huoneisto suoraan etene haltuunottoon asti jos ottaa ajoissa yhteyttä talonyhtiöön ja sopii jonkun maksujärjestelyn sen sijaan että jättää vaan vastikkeet maksamatta.
- AP
Vierailija kirjoitti:
Kiitos vastauksista! Ainakin välittäjän mukaan kyseessä oli just tuo pienituloiset eläkeläiset jotka ei pystynyt maksamaan kun yhtiövastikkeet remonttien takia nousi. Mutta tämäkin vähän ihmetyttää: vaikka olisikin pienituloisia eläkeläisiä, niin eihän (ymmärtääkseni?) se huoneisto suoraan etene haltuunottoon asti jos ottaa ajoissa yhteyttä talonyhtiöön ja sopii jonkun maksujärjestelyn sen sijaan että jättää vaan vastikkeet maksamatta.
- AP
Vanhemmiten monille alkaa tuottaa hankaluuksia hoitaa omia raha-asioitaan. Neljä asuntoa kahdessa vuodessa on kuitenkin todella suuri määrä, enkä ole moiseen törmännyt,
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun asuntoja on taloyhtiössä yli 170, ei neljä asunnon haltuunottoa kahdessa vuodessa ole vielä hälyttävän suuri määrä, varsinkin siksi että on ollut nuo kalliit remontit jotka selittävät miksi vastikkeet ovat nousseet rajusti.
Yhtiön taloudellinen tilanne kannattaa kyllä selvittää todella huolellisesti ennen ostoa.
Onko yksi vai useampi henkilö tai yhteisö omistanut nuo asunnot jotka on otettu hallintaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kela lopetti kesällä 19 rahoitusvastikkeiden maksamisen toimeentuloen menona.
Välittäjän lisäksi keskustelisin kyllä isännöitsijän kanssa yhtiön taloudellisesta tilanteesta ennen ostopäätöstä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Putkiremontti voi maksaa 40 000e---- 140 000 ( kuten meillä ) ei sitä pysty ilma suuria säästöjä makamaan yhden pienetä eläkkeestä, vaan siitä kannattaa muuttaa pois. Eläkeläisille on saatavillamonenlaista tukea, yleensä maksetaan vain vuokra-auntoon tukea.
Miten typeriä ihmiset voivat olla. Eihän mitään maksujärjestelyä voi tehdä kun ei se 1000e / kk eläke siite nouse itkemälläkään. Vanhu ei voi kasvattaa tulojaan ilman apuja. Suomessa on todellapienet eläkket naisilla. Kaikki makaa saman kuin nuorillakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oleellinen juttu on myös se, onko talo pääkaupunkiseudulla vai pikkukaupungissa. Jos on pikkukaupungissa, jossa halpa kaksio 1970 -luvulta maksaa jo ennen putkiremonttia vaikkapa 40 000e, niin putkiremontti saattaa maksaa lähes saman verran. Silloin asunto onkin käytännössä arvoton tai erittäin raskaalla velalla rasitettu.
Ja sitten tosiaan tuo Kelan todella epäreilu päätös toimeentulotuen poistamiselta yhtiölainan osalta. Epäloogista, että vuokranantaja saa kuitenkin vähentää yhtiölainan lyhennyksen vuokratuloista. Kumma juttu, että asumistukea sitten saakin yhtiölainan vähennykseeen. Kelan päätös oli tosiaan outo.
Missä vaiheessa tällä haltuuotolla yleensä aletaan uhkailemaan? Kuinka paljon / kuinka kauan rästejä normaalisti tässä vaiheessa on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oleellinen juttu on myös se, onko talo pääkaupunkiseudulla vai pikkukaupungissa. Jos on pikkukaupungissa, jossa halpa kaksio 1970 -luvulta maksaa jo ennen putkiremonttia vaikkapa 40 000e, niin putkiremontti saattaa maksaa lähes saman verran. Silloin asunto onkin käytännössä arvoton tai erittäin raskaalla velalla rasitettu.
Ja sitten tosiaan tuo Kelan todella epäreilu päätös toimeentulotuen poistamiselta yhtiölainan osalta. Epäloogista, että vuokranantaja saa kuitenkin vähentää yhtiölainan lyhennyksen vuokratuloista. Kumma juttu, että asumistukea sitten saakin yhtiölainan vähennykseeen. Kelan päätös oli tosiaan outo.
Vai oli outo, verovaroin ei kuulu kartuttaa kenenkään varallisuutta ainakaan noin suoraan.
Ei ole huolestuttavaa, jos asunnot on myyty, jolloin ostajan on ollut pakko maksaa erääntyneet vastikkeet ennen huoneiston käyttöönottoa. Toinen hyvä mahdollisuus on se, että asunnoissa on vuokralaiset. Jos asunnon myynti on ongelmallista juurikin pikkupaikkakunnilla, ja ylläolevat vaihtoehdot eivät ole toteutuneet, niin silloin asia on ongelma. Tässä tilanteessa on kuitenkin se hyvä puoli, että vastaavia asuntoja on yllinkyllin tarjolla.
Joskus juutokaupat.com -sivuilla näkee myynnissä olevia haltuunotettuja huoneistoja. Näissä saattaa olla ihan käsittämättömät määrät erääntyneitä saatavia, jopa parilta vuodelta. Tässä hallitus ja yhtiökokous on toiminut huonosti. Uusi omistaja vastaa vastikkeista vain puolelta vuodelta. Lopusta vastaavat sitten tavalla tai toisella yhtiön kaikki osakkaat.
Vierailija kirjoitti:
Missä vaiheessa tällä haltuuotolla yleensä aletaan uhkailemaan? Kuinka paljon / kuinka kauan rästejä normaalisti tässä vaiheessa on?
Taloyhtiössä jossa asun, niin yleensä kolmen kuukauden kohdalla. Moneen vuoteen ei ole otettu huoneistoja haltuun. Yhtiössä on yli 350 asuntoa.
Edellä olevassa kirjoituksessani kerroin että joissa taloyhtiöissä yhtiökokous on ollut niin veltto, että on antanut velan kerääntyä jopa pari vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oleellinen juttu on myös se, onko talo pääkaupunkiseudulla vai pikkukaupungissa. Jos on pikkukaupungissa, jossa halpa kaksio 1970 -luvulta maksaa jo ennen putkiremonttia vaikkapa 40 000e, niin putkiremontti saattaa maksaa lähes saman verran. Silloin asunto onkin käytännössä arvoton tai erittäin raskaalla velalla rasitettu.
Ja sitten tosiaan tuo Kelan todella epäreilu päätös toimeentulotuen poistamiselta yhtiölainan osalta. Epäloogista, että vuokranantaja saa kuitenkin vähentää yhtiölainan lyhennyksen vuokratuloista. Kumma juttu, että asumistukea sitten saakin yhtiölainan vähennykseeen. Kelan päätös oli tosiaan outo.
Vai oli outo, verovaroin ei kuulu kartuttaa kenenkään varallisuutta ainakaan noin suoraan.
Outous piilee siinä, että vuokra huomioidaan toimeentuloessa menona riippumatta siitä kuinka paljon ko asuntoon kohdistuu lainan lyhennystä. Tässä tapauksessa toimeentulotuella kartutetaan vuokranantajan varallisuutta. Miksi tilanne olisi toinen, jos asunnon omistaa itse. Tämä siis suosii vain toista omistajaryhmää.
Pitäisikö myös asumistuessa huomioida asunnon velkaisuus? Eli velkaisessa vuokra-asunnossa saava saisi vähemmän asumistukea kuin velattomassa vuokra-asunnossa.
En ymmärrä, mikä aloittajan mielestä on kyseisessä esimerkissä on niin huolestuttavaa? Kai nyt 170 asunnon yhtiössä jollakin on tilastollisestikin maksuvaikeuksia ja valitettavasti on päädytty haltuunottoon.
Huoneiston haltuunotto on aina poikkeuksellinen juttu. Ehkä siinä taloyhtiössä on vain käynyt outo yhteensattuma, tai sitten siellä on äärimmäisen riitaisa osakkeenomistajakunta, jotka kiusantekomielessä jättävät vastikkeet maksamatta, vaikka seurauksena onkin asunnon hallinnan tilapäinen menetys.