Parisuhteenne suurimmat haasteet, joista olette päässeet yli?

18v asti ollu yhdessä ja nyt ollaan 44 vuotiaita. Toisen lärvi alkaa vaan ottaa päähän jossain vaiheessa. Kun ikää tullut enemmän ja molemmat ei kiukusta joka asiasta ja ollaan oikeastaan rakastuttu uudestaan toisiimme, mutta oli se yksi pitkä vaihe, kun kahvikuppiki väärällä puoleella allasta sai veren kiehumaan. Meillä ei ole pettämistä ollut suhteessa, mutta toisen läsnäolo oli vaan sellasta myrkkyä, että ero oli erittäin lähellä. Nykyään ei riidellä turhista asioista ja keskustellaan enemmän kuin koskaan.

Mies siivoaa jatkuvasti, joka itseäni raivostuttaa toisinaan. Joskus hän myös haluaisi viettää enempi koti-iltoja, mutta itse haluaisin vapaapäivinä tehdä jotain muuta kuin kyhjöttää kotona, koska arki-iltaisin mähöilemme keskenämme lähes poikkeuksetta aina. 

Ei ole kahdessa vuodessa parisuhteen sisällä tapahtunut mitään tämän dramaattisempia asioita, joten onnellinen saa olla.

Miehen alkoholismi. Tie oli pitkä ja kivinen ja harkitsin monta kertaa lähteväni. Puolison oma halu ja valmius ratkaista ongelmansa oli avainasemassa, muuten en olisi moiseen taisteluun koskaan lähtenytkään.

Minun lapseni psyykkiset ongelmat. Se kuormitti enemmän minua, mutta heijastui koko perhe-elämään.

Miehen aggressiivisuus

Miehen masennus ja paniikkikohtaukset. Vaikutti arkielämään pitkän aikaa rajoittavasti ja jollain lailla vaikuttaa vieläkin. Suurimpana ehkä häpeä, kun oli vaikeaa kertoa tutuille miksi ei päästä molemmat mukaan tilaisuuksiin jne.