Nukahtamisongelmat-tukistaminen-syyllisyys
Nukkumaanmenot ovat nykyään 2vuotiaani kanssa tuskaa ja hammasten kiristystä. Monen viikon ajan nukahtaminen on ollut hänelle vaikeaa. Ennen kaikki sujui mutkattomasti. Iltarutiinit ovat samat mutta en tiedä onko se tämä kevään valoisuus, uhmaiän alkaminen vai mikä syynä, kun jalat heiluu, suu käy eikä rauhoittumisesta tule yhtään mitään. Ei auta iltasatu, ei unilaulut, ei silitys, ei vieressäolo, ei eri huoneessa olo... lopulta olemme molemmat ihan uupuneita ja itkun partaalla. Eilen hermoni kärähti monen tunnin nukuttamisen jälkeen ja saatuani lelusta päähän... tukistin häntä hiuksista. Sitten itkimme molemmat ja kaveri nukahti lopulta. Haluaisin ulos tästä kehästä. Illat ahdistaa jo valmiiksi. Hoitoapua ei ole iltoihin, koska olen yh ja sukulaiset asuu kaukana. En halua ikinä enää menettää hermojani niin et tartun kiinni. Mega huono omatunto ja syyllisyys.
Kommentit (6)
on hyvä, että ymmärrät itsekin ettei pinnan menettäminen auta asiaa. Kohta lapsesi alkaa jännittämäänkin miten äitin pinna kestää...
Nukkuuko lapsi enemmän päiväunia? Onko unet jäänyt pois -> liian väsynyt?
Onko ikkunassa pimennys verhot? Voisi auttaa.
Liikuntaa eli ulkouilua illalla ennen iltapalaa, saa purkaa meno haluja.
Puuron jälkeen rauhoitutaan ja halitaan extra huomiota.
Jatka samalla iltarutiinilla.
Onko eronne vasta tapahtunut, reagoiko lapsi muutokseen näin? Isää ikävä?
piirtää sormella paljaaseen selkään, vähitellen hidastat tahtia.
Tärkeitä ovat iltarutiinit. Ennen nukahtamista teette samat iltatoimet joka ilta. Tyyliin iltapala, hampaitten pesu, pyjaman pukeminen, iltasatu...
Nukahtamisen pitäisi tapahtua aina leppoisalla mielellä. Väkisin et saa lasta nukahtamaan -- ainakaan hyvin seurauksin.
tuntua häiritsevältä ja kutittavalta. Hus yniongelmatyöryhmä suosittaa hierontaa, sillä se saa oksitosiinierityksen käyntiin. Hieroa ei pidä herkiltä alueilta kuten vatsasta yms. ja kädellä pitää olla painoa jonkin verran, muuten voi tuntua liian häiritsevältä sekin eikä oksitosiinieritys ala, jos hieronta jää vain ihon pintaan.
Hus:lla on varmaan jossain täällä netissä sivustollaan uniongelmien "torjuntaan" vinkkejä. Niillähän on tosiaan oma uniongelmatyöryhmäkin, johon kuului mm, edesmennyt lastenpsykologi, tassuterapian kehittelijä Katja Rantala. Häneltä sain vinkin hierontaan ja se osoittautuikin, ainakin meillä, hyvin tehokkaaksi.
2
Tuo hieronta on hyvä idea. Sitä kokeilen varmasti. Rytmit meillä on mielestäni ihan kohdallaan ja ulkoillaan pari kertaa päivässä. Ohjelmaa siis on ja iltarytmit menee aina samoja raiteita. Olemme aina asuneet kaksin joten mitään muutoksia arjessamme ei siinä mielessä ole tapahtunut. Luulen että tässä nyt on ollut sellainen negatiivinen kehä mikä jäänyt päälle... lapsi aistii äidin kireyden eikä nuku ja äiti on entistä kireämpi jne. Täytyy yrittää siis itsekin relata ja rentoutua.
jätä lapsi nukahtamaan yksikseen. Meillä päädyttiin samaan tilanteeseen ja kun muutaman kerran olin tukistanut lasta, totesin, että tätä kierretä ei saa poikki, ellei lapsi jää sänkyynsä yksin. Aluksi oli vähän vaikeaa, mutta nyt nukkumaan meno on todella helppoa. Lapsi menee iltapesujen jälkeen sänkyyn ja minä alan omiin hommiini.
ajan selästä, hartioista sekä reisistä siten, että kädellä on jonkin verran painoa. Se käynnistää oksitosiinierityksen ja helpottaa rauhoittumista ja siten nukahtamista. KAnnattaa hieroa hämärässä hiljaisuudessa tai sitten vähän hyräilet samalla. Hieronta vaikuttaa sekä fyysisesti että psyykkisesti (tuo läheisyyttä).
Meillä muutamassa illassa lapsi rauhoittui hierottavaksi ja nukahtamiset lyhenivät 15 minuuttiin aiemmasta 1-3 tunnista.
Jos nukahtamisesta tulee show ja hankala juttu, joka vie äidin hermot (kuten se totta tosiaan kyllä vie jos lapsi rymyää tunnin pari!), niin kehä siitä tosiaan tulee.
Hieronta voisi katkaista tuon kehän.
JAksamista, tiedän tosiaan miten uuvuttavaa tuo on äidille.