Missä asioissa ihmisten "kohtelias peruskäytös" on muuttunut? -peukutusketju

Virastoissa ja muissa asioinnissa puhuttiin kohteliaan ystävällisesti. Nykyisin törmää vaikka minkälaiseen räyhäämiseen esim. asioidessa jossain virastossa. Hoksaisipa ihmiset, että olemalla ystävällinen tuollaisessa tilanteessa saattaisi saada parempaa palvelua osakseen.

Nykyään aikuiset pyöräilevät jalkakäytävällä

:(

tervehdittiin ihmisiä ja jos joku tervehti sinua, niin vastattiin takaisin. nyt saatat saada tervehdykseesi kummeksuvan katseen eikä toinen tee elettäkään tervehtiäkseen.

Kaupan kassan moikkaaminen

Lapset/nuoret soittaa suuta aikuisille. Ei olisi omana aikana tullut kuuloonkaan, että olisin käskenyt esim. opettajaa vetämään käteen, jos joku asia ei minua miellyttänyt. Olisi seurannut jälki-istuntoa, soitto kotiin ja läksytys vanhemmilta. :D

Kyläillessä keskityttiin keskusteluun, ei puhelimeen

Teitittely. Itse harrastan edelleen, mutta on ilmeisesti joidenkin mielestä outoa.

Ihmisillä on ylipäänsä enemmän sellainen asenne, että ”Minä ja minun oikeudet!”. Näkyy useassa tilanteessa.

Teen töitä nuorten kanssa ja välillä olen tekemisissä myös heidän vanhempiensa kanssa. Moni nuori osaa laittaa kohteliaankin sähköpostin kysyäkseen jotain, mutta aikuisista osalla tuppaavat käytöstavat unohtumaan. Plus aika usein nuorilla on näitä asiallisia kyllikki-irmeli.virtanen@vauva.fi -sähköposteja ja sitten vanhemman sähköposti saattaa tulla hottis_babe_86@vauva.fi -osoitteesta. :D

Vierailija kirjoitti:

Kaupan kassan moikkaaminen

Eipä moikattu 70-luvulla, lähti käyntiin vasta 80-luvun lopulla tod.näk USAssa käyneiden vaihto-oppilaiden tuoman tervehtimistavan myötä.

Sama pätee muihinkin palveluammatteihin, meno oli tylyä

Arvostettiin sitä, mitä toinen oli laittanut sinua varten, oli sitten kyse lahjasta, ruoasta jne. Vähempikin riitti ja ystävällistä elettä arvostettiin. Nykyisin tulee nillitystä siitä, miksi lahjaksi on annettu jotain ei-100%-mieluista ja miksi kyläpaikassa tarjottiin kaupan valmiskääretorttua eikä itsetehtyä suklaakakkua. 

Nykyisin vaaditaan, että kaiken pitäisi olla itselle mieluista. Jos esim. menet toisen juhliin, pitäisi siellä olla itselle mieluisat ruoat, ohjelma ja juhlien olla itselle sopivaan aikaan. Missähän vaiheessa maailma meni tällaiseksi, että ihmiset ovat ryhtyneet vaatimaan asioita itselleen esim. muiden juhlapäivinä? Ei ne juhlat ole sinun, vaan sen toisen.

Pidän ovea auki ihmisille. Siis saatan jäädä hetkeksi odottamaan jos joku tulee takanani muutaman askeleen päässä ja pidän ovea (esim. kauppaan mennessä). Monet ihmiset eivät koskaan sano kiitos. Vielä muutama vuosi sitten kaikki sanoivat.

Lasketaanko asioista neuvottelu tähän? Ennen kunnioitettiin virastojen, organisaatioiden ja vaikka naapurin perheen sääntöjä. Nykyisin kaikesta pitäisi neuvotella asiakkaiden ja sen naapurin 5-vuotiaan Vilma-Veetin kanssa.

Ennen sai toisen ulkonäköä kehua vilpittömästi.

Nykyään jos teet saman, sinut lynkataan somessa.

Vierailija kirjoitti:

Virastoissa ja muissa asioinnissa puhuttiin kohteliaan ystävällisesti. Nykyisin törmää vaikka minkälaiseen räyhäämiseen esim. asioidessa jossain virastossa. Hoksaisipa ihmiset, että olemalla ystävällinen tuollaisessa tilanteessa saattaisi saada parempaa palvelua osakseen.

Aikaisemmin myös virkailijat olivat kohteliaita. Ei huudettu kahden kuukauden ikäisen vauvan äidille ”Sinä elät tuilla!”, kuten verovirkailija minulle huusi.

Sain tosiaan äitiyspäivärahaa. Ennen äitiyslomaa olin töissä. Olin jonottanut vauvani kanssa omaa vuoroani kiltisti kaksi tuntia.

Yksi eniten inhoamiani asioita: paremman tekemisen takia muiden menojen peruminen! Jos jotain saisin poistaa nykyajasta, niin tämän!!

Tilanne: Jenni kutsuu Emman syntymäpäivilleen kahden viikon päästä lauantaina. Mitä Emma tekee?

Ennen: Emma vastasi kutsuun kyllä, jos hänellä ei ollut muuta menoa. Sairastuminen tms oli pätevä syy perua tulo syntymäpäiville lyhyellä varoitusajalla ja silloinkin pahoiteltiin. Jos Lissu kutsui Emman elokuviin samaan aikaan, kertoi Emma menevänsä synttäreille, koska asia oli jo sovittu ja leffaan voisi mennä joku toinen kerta.

Nykyisin: Emma sanoo "katsellaan". Emma odottaa, tuleeko tuohon hetkeen jotain parempaa menoa (Minnan synttärit, Lissun tuparit, treffit tai naapurin-kissan-kummin-kaiman vierailu). Viime tipassa Emma ilmoittaa, pääseekö mukaan vai eikö tulekaan. Pahimmillaan Emma ilmoittaa samana päivänä "sori, tulikin muuta menoa, vietä kivat juhlat!", kun Jenni kysyy onko Emma tulossa. Jenni saa arvailla juhliensa vierasmäärää tarjoilujen ja muiden osalta viime tippaan.

Jos joku muisti sinua kortilla/lahjalla/kirjeellä tms --> soitit, laitoit viestiä tai kiitit kasvotusten muistamisesta. Jos lapsi oli melko pieni, niin kiitospuhelu tai kortti saatettiin hoitaa yhdessä vanhemman kanssa.

Jos nyt muistat vaikka kummilasta joululahjalla/kaveria kortilla tms. niin todella harva laittaa kiitoksia takaisin.

Etätöissä olen huomannut, että puhelinetiketti on ihan hakusessa jopa virkamiehillä. Vähemmistö osaa esittäytyä soittaessaan tai takaisin soittaessaan asianmukaisesti. 

Samat ne tavat ovat olleet koko historian, nyt vain yleistykset vahvistuvat somessa ja vauvapalstoilla. Ihmisten törkeyksistä ei liikkunut tieto yhtä tehokkaasti, nyt me ollaan kehitetty jo ihan maalittamis- ja paheksumiskulttuuri.