Lue keskustelun säännöt.
Miten teillä lastenne isä reagoi jos lapsi
16.01.2021 |
Ei tottele tai kiukuttelee? Esim uhmaiässä kun lapsi useasti kokeilee rajoja tai saa niitä kuuluisia itku potku raivareita. Osaako miehenne olla tilanteessa rauhallinen vai meneekö hermot? Olisi kiva kuulla muiden kokemuksia. Oma mieheni nimittäin yleensä aina tuohtuu jos lapsi käyttäytyy huonosti. Siis ei pysty olemaan tilanteessa rauhallinen vaan lähtee pois ovet paukkuen toiseen huoneeseen tai korottaa aina ääntään lapselle ja on minulle lapsen käytöksestä ärsyyntyneellä tuulella.
Kommentit (14)
Ennustan teille eroa 3 vuoden sisällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä se harmitti aikanaan, mutta lapsi on lapsi. Ei se tahallaan ole hankala. M40
Pysyy tilanteessa rauhallisempana kuin minä. Ei juurikaan reakoi tilanteeseen.
Meillä lapsi laitetaan koirahäkkiin, ison koiran häkkiin mahtuu helposti uhmaikäinen. Siellä oppii olemaan. Toiminut kaikkien lasten kanssa, ei ne montaa kertaa häkkiin halua.
Vierailija kirjoitti:
Ei hänellä mene hermot koskaan, on järkevä ja rauhallinen ihminen. Ja ennen kaikkea aikuinen, ei tulisi mieleenkään etteikö hän osaisi omia lapsiansa kasvattaa. Miksi sä olet tehnyt lapsia luonnehäiriöisen miehen kanssa?
No se on hienoa että teillä se toimii noin hyvin. Voi kuule en tiennyt että mieheni olisi lasten kanssa "luonne häriöinen" kun ei hän ennen lapsi niin käyttäytynyt.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eipä ole tuollaista meillä vielä kolmen kanssa koettu. Jotenkin me vanhemmat luotsaamme tätä perhettä eteenpäin huumorin avulla. Jos lapsi ei halua tehdä jotain, niin tilanne ohitetaan tavalla tai toisella sulavasti siten, että vanhempi kuitenkin on pomo. Pienistä jutuista ei kannata tehdä mahdottoman suuria.
Mies varmaan vastaisi kiukuttelijalle, että jaha, tuommoinen päivä tänään. Mutta näin hyvin et osaa irvistää.
Pyydä neuvolasta perhetyötä, mies tarvitsee neuvoja toimia, hän ei vaan tiedä mitä pitäisi tehdä, kun ulkopuolinen auttaa on apu helpompi ottaa vastaan kuin omalta puolisolta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pyydä neuvolasta perhetyötä, mies tarvitsee neuvoja toimia, hän ei vaan tiedä mitä pitäisi tehdä, kun ulkopuolinen auttaa on apu helpompi ottaa vastaan kuin omalta puolisolta.
Omien lasten isän kanssa on tätä ongelmaa työstetty.
Joskus pinna kiristyy, ja useimmiten lähtee pois tilanteesta. Ei ota vastuuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Menettää hermot. Niinkuin kaikkien muidenkin miehet. En tiedä mitä valehtelijoita täällä on taas.
Meillä molemmilla menee hermot silloin kun uhmaikäinen onnistuu satuttamaan. Silloin tulee korotettua ääntä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla ei ole lapsia. Teilläkään ei kannattaisi olla.
Pysyy rauhallisena ja sanoittaa lapsen tunteita, riippumatta siitä kiristyykö pinna vai ei.
Olemme yhdessä miettineet etukäteen toimintamallit, joita kumpikin noudattaa hankalissa tilanteissa.
Välillä lasta tulee kiellettyä hieman tiukemmalla äänensävyllä jos tilanne turhauttaa tarpeeksi, mutta siitä tulee huono omatunto ja seuraavalla kerralla yrittää toimia paremmin. Itse olen päässyt omien tunteideni harjoittamisessa siihen pisteeseen, että pystyn ottamaan taaperon tunteet vastaan tyynenä ja ikäänkuin sivustakatsojana, joka ei ota mitään henkilökohtaisesti. Lapsi pääsee syliin aina kun haluaa, ja hänelle tarjotaan lohtua ja myötätuntoa. Lapsen raivarit meneekin yleensä ohi nopeasti, eikä hän pura kiukkuaan väkivaltaisesti ja aggressiivisesti.
Koskaan ei olla huudettu tai reuhdottu lasta, eikä paiskottu ovia. Tiedostamme, että lapsi käyttäytyy ikänsä mukaisesti eikä hänellä ole vielä kykyä käsitellä suuria tunnekuohujaan.
Lapsi on nyt 2,5-vuotias ja uhmaa ja rajojen kokeilua riittää monta kertaa päivässä.
Ei hänellä mene hermot koskaan, on järkevä ja rauhallinen ihminen. Ja ennen kaikkea aikuinen, ei tulisi mieleenkään etteikö hän osaisi omia lapsiansa kasvattaa. Miksi sä olet tehnyt lapsia luonnehäiriöisen miehen kanssa?