Koskelan henkirikos ja koulukiusaaminen

Olen usein kysynyt omalta lapseltani, onko heidän koulussaan koulukiusaamista ja hän on ollut aina sitä mieltä että ei ole. Yhden yksittäistapauksen muistaa, mikä oli saatu kuitenkin loppumaan aikuisten puututtua asiaan ja päätekijänä muutettua pois paikkakunnalta muista syistä johtuen.

Koskelan tapahtumien jälkeen juttelimme jälleen kerran koulukiusaamisesta. Kerroin, että tässä tapauksessa kiusaaminen on ollut läsnä aina, vähintään pienenä nälvimisenä, lippiksen vientinä jne kiusantekona. Tämänkinlaista siis vähintään, yleensä tilanne ollut tätä pahempi. Uhri on ollut niin kiltti ja hiljainen, ettei ole koskaan tehnyt vastarintaa.

Lapseni heräsi keskustelun jälkeen huomaamaan, että on heidänkin rinnakkaisluokallaan poika, jolle tehdään muita enemmän ns. pientä kiusaa. Poika ei ole koskaan huomaavinaan kiusantekoa ja antaa asian olla. Kenties esittää urheaa. Tämän takia lapseni ei ole tullut ajatelleeksi, että voitaisiin puhua vielä koulukiusaamisesta. Hän on olettanut, että tilanne ei haittaa tätä poikaa ja että kiusanteko voisi olla ns. normaalia poikien välistä nahistelua. Lapseni tajusi, että tilanne on pysynyt samana kuitenki jo liian pitkään.

Mietimme, että poika saattaa oikeasti kärsiä tilanteesta paljon, vaikka on hyvä peittämään tunteensa. Lisäksi kiltteytensä takia ei halua kertoa tilanteesta aikuisille, koska ei halua huolestuttava heitä (tai sitten on kertonut eikä mitään ole tapahtunut).

Lapseni ei muista pojan sukunimeä, mutta hänen opettajansa tietää.

Mietimme, että voisin ilmoittaa tälle opettajalle havainnot. Lapseni ei halunnut, että tekijät tai kiusattu saisivat tietää hänen olevan tiedon takana.

Haastankin muut vanhemmat vielä juttelemaan lastensa kanssa ja kyseenalaistamaan yhdessä, voisiko koulussa olla sellaista kiusaamista, mitä lapsi on tähän mennessä ajatellut olevan ns. "normaalia" . Lapsetkin voivat tajuta vasta myöhemmin, että toiminta on on mennyt koulukiusaamisen puolelle, vaikka uhri on reipasta ja urheaa esittänytkin.

Lisäksi otan mielelläni vinkit vastaan, voisiko jokin muu keino olla parempi kun se että ilmoitan tiedon pojan opettajalle.

Tiedän, että opettajalle ilmoitus ei välttämättä johda mihinkään tämänkaltaisessa tilanteessa, mutta kai se on vähintä mitä voin tehdä?