Hoitoalan työvuoroista kysymys (3-vuorotyö)

Omalla kohdalla yövuoroista palautuminen hidastui iän myötä ja nykyään teen enimmäkseen aamuvuoroja. Herääminen ei ongelma, mutta työtä aamuvuorossa on enemmän kuin yövuoroissa.

?

Riippuu varmasti myös siitä missä on töissä. Yövuoroissa voi olla rauhallista ja aikaa tehdä omia juttuja vaikka kuinka paljon tai sitten työmäärä ei juurikaan eroa muista vuoroista.

Myös omat unenlahjat vaikuttavat paljon. Jos on herkköuninen, niin voi olla vaikeuksia nukkua päivällä tai mennä nukkumaan jo yhdeksältä muiden valvoessa.

Yövuorot on oikeestaan ne kauheimmat vuorot kun ikää tulee lisää. Ei saa kunnolla nukuttua ja palautuminen on koko ajan vaikeempaa. Säännöllinen ruokailu rytmi ja liikunta on entistä tärkeämpää, eli pitää itsestään huolta. En kyllä kohta jaksa enää. Täytyy antaa tilaa nuoremmille.

Teen ainoastaan keikkaa satunnaisesti, joten saan vapaasti valita haluamani työvuorot. Itse en pidä aamuvuoroista, koska huonona nukkujana uneni jäävät 3-5h pituisiksi ennen aamuvuoroa. Lisäksi etenkin arkiaamuvuorot ovat työmäärältään kiireisimpiä ja palkaltaan kaikista huonoimpia.

Yövuoroja jaksoin nuorempana tehdä jopa 5 putkeen ilman ongelmia. Nykyisin kolme yötä on maksimi, sillä nukun todella huonosti niiden jälkeen vaikka yöt jaksan valvoa hyvin. Yövuorojen aikaan jää todella vähän aikaa millekään muulle kuin työlle, koska 3-4h unien lisäksi yritän vielä torkkua illemmalla ennen töihinlähtöä. Jos ei olisi unen kanssa ongelmia niin tekisin mielelläni pidempiäkin yövuoroputkia.

Tekisin mieluiten aamuvuoroja, koska niissä on eniten tekemistä. Ja puolisolla päivätyö eli illalla on sitten yhteistä aikaa.

Mulla kuitenkin on hyvin iltavuoropainotteista, luulen, että johtuu siitä että käytössä työvuorotoiveet.

Toiveissa paljon varmaan iltavapaita ni mä olen sitten töissä, kun en toivo mitään.

Yöhoitajan työ on työpaikassani vaihtelevaa. Öitä en juuri tee. Työpaikalla on kaksi jotka tekee pelkkiä öitä. Siksi niitä muilla vähemmän. Ei valvominen kaikille sovi, eikä se ole iästä kiinni.

Ehdottomasti pahin on iltavuoro ja perään aamuvuoro, niitä ei kai saisi edes olla uuden työaikalain mukaan, mutta kuitenkin niitä on.

Aamuvuorot on kamalimmat. Herääminen ja se työmäärä. Kotiuttamisrumba on hirvittävää. Mielelläni teen iltavuoroja.

Aloitin tekemään 3-vuorotyötä kaksikymppisenä. Yövuorot olivat tuskaa alusta asti, eivät vain sopineet minulle. Aamuvuorot oli omia lemppareita ja vaihdonkin sitten päivätyöhön.

Vierailija kirjoitti:

Ehdottomasti pahin on iltavuoro ja perään aamuvuoro, niitä ei kai saisi edes olla uuden työaikalain mukaan, mutta kuitenkin niitä on.

11h on oltava vuorojen välissä, muuten illasta aamuun vuoroja ei ole kielletty. Meillä aamuvuoro alkaa iltavuoron jälkeen klo.8 (muuten klo.7). Nämä on itselleni ihan ok, kun se mahdollistaa jäädä vapaille aina aamusta ja tulla iltaan. Entisessä työpaikassa ei ollut joustoa aamuvuoron alkuun niin vapaille jäätiin aina illasta ja tultiin aamuun. Ilta, vapaa, aamu oli ihan kauhee mulle, nyt aamu, vapaa, ilta on parempi. Mutta jos ei tuota 11h noudateta niin se on kyllä lain rikkomista ja valittaisin.

Aamut parhaita. Fyysisesti raskain vuoro, mutta paras tapa pysyä samassa vuorokausirytmissä muun perheen kanssa.

Aina työnantaja löytää porsaanreikiä, meillä saa edelleen olla illasta klo 7 sslyun, "kunhan se ei ole säännönmukaista" eli sana paska jatkuu kuin aina ennenkin. Kolmivuorotyötä on perseestä, eikä sitä kukaan tee muuta kuin rahan takia. Hoitoalalla on todella iso ero palkassa pelkän päivätyön ja pyhiä sisältävän kolmivuorotyön tekijöillä.

Meillä on mahdotonta työskennellä ns ergonomisilla vuoroilla. Suuri osa halusi palata vanhaan systeemiin. He, jotka haluavat tehdä ergonomista työsuunnittelua niin saavat sellaiset listat. Lopetan työni heti, jos laki puuttuu tähän ilta-aamu - systeemiin.

Eipä se kovin mukavaa ole päästä pe iltana klo 22 kotiin töistä sairaalasta. Kestää aikansa käydä palauttamassa työvaatteet ja vaihtamassa vaatteet, siitä sitten kahdella bussilla kotio. Voin sanoa että kyllä ottaa päähän tuo.