Kun koulun aloittava lapsi osaa lukea

Eriyttäminen lukemisen opettelussa on yleistä. Helposti muodostetaan eri tasoisia lukuryhmiä ja lukuläksyt voi olla muustakin kuin aapisesta. Mutta muun opetuksen ja läksyjen eriyttäminen on sitten vähemmän yleistä. Opettajat seuraavat kirjasarjoja joita heillä käytössä. Tunnilla edetessä yhden opettajan on vaikea eriyttää luokkaa ilman avustajaa ja usein ne työläämmät oppilaat vievät sen opettajan ajan ja huomion. Asioista siis opetellaan yleensä yhdessä.



Meillä ekaluokkalainen pyysi opettajalta vaikeampia läksyjä, mutta tuloksena oli enemmän läksyjä ei vaikeampia. Ja opettaja on sanonut että hän yrittää, mutta ymmärrettävää on että ei veny enempää, vaikka minusta on hyvä opettaja ja ammattikokemusta on pitkään.



Niin ja meidän ekaluokkalaisen luokalla koulun alkaessa puolet luokasta jo luki. Ja kyllä ne lapset jotka lukivat näyttävät osaavan myös kirjoittaa ja tavuttaa parhaiten. Tuo oikealta vasemmalle kirjoittaminen ja kirjainten peilikuvaksi kirjoittaminen on yleistä alussa kun homma on vielä kypsymätöntä. Lisäksi kaksoisvokaalien ja konsonanttien tunnistaminen voi takkuilla, eikä niitä tarvitsekaan vielä niin hanskata. Esim. näitä ongelmia ei meidän ekaluokan alkaessa lukeneella lapsella enää ollut, ne olivat jo paljon aikaisemmin.

Meillä yksi lapsista oppi lukemaan erillisiä sanoja ja lyhyitä lauseita 3 vuotiaana. 4 vuotiaana kirjoitti tikkukirjaimin ja luki sujuvasti.

Hän sai tehdä toka-ja kolmannen luokan tehtäviä ekaluokalla. Sai siis haastetta.



Yksi lapsista oppi lukemaan vasta koulussa ja hänkin sai oman tahtista opetusta. Hyvin meni.



Sitten 2 lapsista oppi lukemaan 5 vuotiaina ja heille kävi niin, että ekaluokka tankattiin kirjaimia ja ihan samaan tahtiin menivät kaikki. Aika vaikea oli ylemmillä luokilla opetella tekemään töitä kun olivat ekat 3 vuotta päässeet niin helpolla.

On kaksi ekaa luokkaa ja heilla yhdessä äikkää. Lapset on jaettu osaamisen mukaan ryhmiin. Ryhmät saa omat tehtävät ja läksyt.



Muissakin aineissa opettaja antaa oppilalle eri läksyjä eri oppilaille kirjasta ja monisteita.



Aika yksilöllistä tuo opetus taitaa nykyään olla.

Koulu alkoi syksyllä ja pariin ekaan viikkoon mitään eriyttämistä ei ollut ja olin jo ihan hermona kun hyvin lukeva lapsi joutui tankkaamaan läksynä a -aa, e - ee tyyppisiä juttuja.



Mutta ilmeisesti opelta vain meni siinä alussa jonkin aikaa kartoittaa luokan tilanne (lukevat ja lukemattomat ja lukemisen taso), sillä sitten asia korjaantui ja lukevat saivat irtomonisteita, joista lukivat pidempiä tarinoita.



Jos teilläkin alku näyttää pahlat, niin odota kuitenkin rauhassa muutama viikko :)

siis aina siloin kun opeteltiin äikkää. oli lukijoiden ja vasta lukemaan oppineiden ryhmät. jouluun mennessä kaikki olivat jo sitten samassa ryhmässä.

Kun oma esikoiseni meni kouluun 5 vuotta sitten, hän luki jo sujuvasti, kirjoitti ja laski. Olin huolissani opetuksen eriyttämisestä, mutta onneksi turhaan! Hänen opettajansa oli aivan huippu tuon eriyttämisen suhteen. Ensimmäiset viikot ja ehkä pari kuukauttakin ihmettelin saavatko ekaluokkalaiset kaikki näin vaikeita läksyjä, kun tytöllä ole äidinkielen läksynä ihan kunnollisia luetunymmärtämistehtäviä. Mutta sitten vanhempainillassa selvisi, että opettaja vain eriyttää opetusta ja hyvin tekeekin. Hän antoi ekaluokan syksyllä neljänlaisia äidinkielen läksyjä oppilaiden taitojen mukaan; 1) sujuville lukijoille (joita oili useita oman lapseni lisäksi), 2) hiukan lukeville, 3) niille, joille lukemaan oppiminen on juuri käsillä ja 4) niille, jotka eivät vielä osaa lukea. Minä olin ja olen edelleen vaikuttunut kyseisen opettajan pätevyydestä. Luokka oli (ja on edelleen, tosin nyt jo eri opettajalla) varsin haastava, joukossa useita persoonallisia lapsia, jotka eivät suinkaan kaikki ole siitä helpoimmasta päästä opettajalle. Onneksi luokassa oli ensimmäiset vuodet yksi täysiaikainen avustaja.



Mutta, kaikki opettajat eivät tee näin. Toisen lapseni mennessä kouluun kaksi vuotta myöhemmin, oli äidinkielen opetuksen eriyttäminen ihan erilaista. Tämäkin lapsi luki sujuvasti kouluun mennessä, mutta ei heillä annettu niin monipuolisesti läksyjä kuin esikoisella. Ensimmäiset kaksi vuotta (ja vieläkin, tämän lapsen ollessa nyt kolmannella) tuntui, että he pääsevät vähän turhan helpolla koulutehtävistään. Lieneekö se nyt sitten siträ eriyttämisen puutetta?



Opettajissa on eroja! Toivottavatsi lapsesi saa hyvän opettajan.

meillä opettaja sanoi, että on parempi, että lapsi oppii lukemaan vasta koulussa.Liittyi jotenkin oppimistyyliin, joku opettaja voisi selventää tätä asiaa hieman.

Nykyään on todellakin yleistä, että osa lapsista lukee jo sujuvasti kouluun mennessä. Silti minulle on jäänyt voimakkaasti mieleen sieltä esikoisen ekaluokan ekasta vanhempainillasta, kuinka ope kertoi kyseisen luokan olevan hänen urallaan ensimmäinen, jossa PUOLET lapsista osasi jo lukea. Siksi kai olikin pakko eriyttää opetusta.

meillä opettaja sanoi, että on parempi, että lapsi oppii lukemaan vasta koulussa.Liittyi jotenkin oppimistyyliin, joku opettaja voisi selventää tätä asiaa hieman.

Meillä on kolmesta koulun jo aloittaneesta lapsesta kaksi osannut lukea oikein sujuvasti koulun alkaessa ja kolmaskin aika hyvin. Tämä kolmas toisaalta laski isoveljensä vanhoista matematiikankirjoista kolmannen luokan eriyttäviä lisätehtäviä ennen koulun alkua ja ekaluokan matematiikka oli siis turhan helppoa. Kaikki kolme ovat saaneet omantasoistaan opetusta niin äidinkielessä kuin matematiikassakin. Lapset saivat erilaisia lisätehtäviä tunnilla ja sopivan vaikeita läksyjäkin. Varmasti opettajien välillä on eroa, mutta ainakin minun lasteni luokilla yli puolet lapsista on osannut lukea koulun alkaessa. En siis usko, että lapsellasi on ongelmaa siitä, että kirjoittaminen ja lukeminen sujuvat.

ap

meillä opettaja sanoi, että on parempi, että lapsi oppii lukemaan vasta koulussa.Liittyi jotenkin oppimistyyliin, joku opettaja voisi selventää tätä asiaa hieman.

Meillä oppi juuri 5-vuotias lukemaan ihan omatoimisesti ja opettamatta. Eipä sitä voi kieltääkään.

että lapsi pääsee ekalla helpolla? Mitä haittaa siitä on, siis mikäli lapsi ei itse tuskastu. Meillä lapset ovat kaikki osaneet lukea jo kouluun mennessä ja vain yhdelle ollaan annettu lisätehtäviä. Muut ovat sitten ottaneet vähän rennommin ensimmäisen luokan, mikä ei ole haitannut mielestäni lainkaan. Ehtii sitä sitten tuskailla vielä läksyjen parissa tulevaisuudessa. Eriasia on huippulahjakkaat oppilaat, jotka varmasti tavallisessa opetuksessa kärsivät.



Itsekin osasin lukea jo 5-vuotiaana (opin itsekseni lukemaan), eikä haitannut pätkääkään että ekaluokalla harjoiteltiin tavaamista. Ehdin kyllä sitten tippua kärryiltä monissa muissa aineissa koulun edetessä. Että molemmat puolet ovat tuttuja.

tai edes sen huomioimista, että osa lapsista osaa lukea jo ekaluokalla. itse opin aikoinani myös lukemaan (sekä kirjoittamaan ja laskemaan) jo ennen kouluun menoa (enkä käynyt edes eskaria, vaan olin kotihoidossa), mutta koulussa tätä ei huomioitu mitenkään - tai kun huomioitiin, sillä poljettiin alas se että olin edellä muita. jouduin nimittäin ekaluokkalaisena jälki-istuntoon, kun kieltäydyin lukemasta lukuläksyä luokan kuullen ääneen tavuviivojen kanssa kun kerran osasin ilmankin...



oma esikoiseni aloittaa koulu-uransa todennäköisesti vasta neljän vuoden kuluttua, mutta osaa jo nyt 3-vuotiaana suurimman osan kirjaimista ja neuvolasta totesivat viimeksi käydessämme, että on hyvinkin mahdollista tytön oppia lukemaan jo ennen eskaria tai viimeistään siellä... enkä todellakaan toivoisi tytölleni, sen enempää kuin muillekaan jo lukeville ekaluokkalaisille, samanlaista kohtelua kuin itse sain.



mulla tuo että pääsin "helpolla" lukemisen, kirjoittamisen ja laskemisen suhteen heti ekaluokalla, kun niitä ei tarvinnut opetella eikä sitä kuitenkaan huomioitu mitenkään, tarkoitti sitä, että ainoa mitä ekaluokkalaisena opin, oli peukaloiden pyörittely, ristinollan ja hirsipuun pelaaminen sekä vihkoihin piirtely koulutuntien aikana. niitä taitoja tulikin sitten harjoiteltua koko koulu-ura, eli en juuri jaksanut panostaa kouluun, kun siitä kerran selvisi pelaamalla ristinollaa ja tekemällä läksyt tunnin alussa, kun niitä tarkastettiin. olisin varmaankin ollut ns. 10:n oppilas, mutta koska mut opetettiin jo ekalla menemään siitä mistä aita on matalin, olin sitten "vain" 8:n oppilas niin ala- ja yläasteen kuin lukionkin.

Opettajilta vaan haluaisin mielipiteitä.

meillä opettaja sanoi, että on parempi, että lapsi oppii lukemaan vasta koulussa.Liittyi jotenkin oppimistyyliin, joku opettaja voisi selventää tätä asiaa hieman.

tylsää...riski on!



Ja jos osaa lukea kouluun mennessään, niin saattaa erehtyä luulemaan kuuluvansa erityisen lahjakkaiden ryhmään - tai ehkä vanhemmat erehtyvät luulemaan. Jos on liian helppoa, niin läksyntekorutiinit eivät ehkä käynnisty hyvin, on kuin läksyjä ei olisi ollenkaan.



Ennen koulua kirjoittamaan oppineet kirjoittavat usein kirjaimet kummallisesti eivätkä kaikki opet saa siinä muutosta aikaan - kirjaimet esimerkiksi kirjoitetaan väärästä suunnasta aloittaen, samoin numerot.



Pitäisi saada edes yksi hyvä käsiala, vaikka niin paljon kirjoitetaan tietsikalla. Epäilen, että tämä ei kaikkien kohdalla toteudu. Käsiala jää hurjaksi ja on paljon niitä, joiden käsiala on sellaista, että tekstejä tuskin kukaan ulkopuolinen viitsii lukea.



Laittakaa ne lapsenne kirjoittamaan ihan omia juttuja, niin että kirjoitussuoni puhkeaa. Eipäs olekaan niin helppoa!

koulun alussa. Pakko siis on opettajien eriyttää opetusta.



Kun tein graduni lukemaanoppimisesta 10 v sitten lukijoita oli koulun alussa 1/3, nyt lähivuosina on ainakin meidän kunnassa jo lukijoita (vähintään sanatasolla) yli puolet.

eskarissa luki jo "täysillä". Hänen luokallaan ainoastaan toinen samantasoinen lukija. Normaalisti on ollut tunneilla mukana. Mitä nyt juhlissa ynnä muualla on "joutunut" lukijaksi vaikeimmille pätkille. Sekä muita extratehtäviä. Nyt tokaluokkalaisena lukee jo paksuja romaaneja, ja opettaja suositteli myös asiapitoisempaa tekstiä.

lukee, laskee ja kirjoittaa sujuvasti suomeksi ja englanniksi. On siis kaksikielinen ja menee suomenkieliselle luokalle.



Saa nähdä kuinka käy. Veikkaan, että pitkästyy. Hän on jo nyt sanonut haluavansa suoraan tokalle vaikka ei meillä ole esim. vanhempaa sisarusta ollut näyttämässä koulumallia.



Jos tuo lapsi on aivan pitkästynyt, kun koulu elokuussa alkaa niin suositteleeko ope luokan yli hyppäämistä vai pitääkö sitä itse hakea?

Ennen eppuluokan alkamista lapseni opettajan vanhempainillassa korostivat sitä että nykyään on todella haasteellista kun luokalla on niin eri tasoisia oppijoita, moni tosiaan osaa lukea ja kirjoittaa, ja on niitäkin jotka vasta kirjoittavat oman nimensä!



Opettajat mainitsivat että hyvin usein nämä hiukan pidemmälle edenneet sitten ovat jääneet paitsi lukemis - kirjoittamis ja tavutus tekniikan oppimisesta! Se koituu opettajille haasteelliseksi sitten. Niin kuin tuossa joku kirjoittikin - että numerot ja kirjaimet tehdään väärästä suunnasta ja tavuttaminen mikä on kaiken äidinkielellisen taidon perusta, ei kiinnosta jo lukemaan oppineita. Mutta se jos mikä pitää eppuluokalla osata.



Samoin ongelmaksi on muodostunut ÄÄNTÄMINEN. Lasten vanhemmat ovat eläneet sitä koulu-aikaa kun äännettiin kirjaimet kuten kirjoitettiin. Mutta tänä päivänä kirjain pitää osata ääntää kuten se puhuessa, sanoissakin ääntyy. Onneksi tätä toitotetaan vanhemmille jo eskarissa - mutta moni osaa jo lukea sielläkin. Haasteita opetuksessa siis on tänä päivänä hyvin monenlaisia, eikä nämä suinkaan pienimmästä päästä.



Meni hieman ohi aiheen, mutta tärkeä pointti tämä on niille etenkin, joiden lapset oppivat jo omassa ajassaan, nuorina lukemaan/kirjoittamaan! Ei pidä ylpistyä siitä että "lapsenipas onkin oikein lahjakas, kun lukee ja laskee, läksytkin hoitaa ihan itse tmv." Olkaa kiinnostuneita siitä mitä koulussa (ja eskarissakin) odotetaan lapsilta - se ei ole pelkkää lukemista, kirjoittamista ja laskemista.



Vois ajatella niinkin että jos yksi tai kaksi osaamista on jo hyvällä mallilla eppuluokalle mennessä, tukee niissä lasta, mutta myös kiinnittää uusiin haasteisiin huomiota - Kuten tuiki tärkeät sosiaaliset taidot koulun käynnissä.

juuri tuo tavuttaminen oli vaikeaa ja toinen mikä takkuaa vieläkin on tuo kirjoittaminen.. tekee vieläkin osan kirjaimista väärinpäin.. toki siinäkin harjaantuu koko ajan. et kyllä sitä opettelua on koulussa riittänyt vaikka lukea jo eskarissa osasikin.