Minulla ei ole unelmia
Yritän keksiä mitä haluaisin elämältäni ja mitä haaveita toteuttaa...mutta en keksi mitään. Tai jotain tulee mieleen, mutta kun mietin tarkemmin niin ei ne koskaan kuulosta miltään minkä eteen jaksaisin mitään vaivaa nähdä. Esim parisuhde voisi olla kiva. Mutta sitten mietin mitä harmiakin siitä on ja miten se rajoittaa elämää ja kauhea vaiva käydä treffeillä ja tutustua, voi saada sukupuolitaudin ja tulla petetyksi, ei maksa vaivaa. Uusi asunto sitten...No meneehän tämä elämä tässäkin ja vähemmällä vaivalla pääsee kun ei tarvitse muuttorumbaa, uutta lainaa pankista jne. Olenko siis tyytyväinen elämääni näin vai olenko onneton, laiska ja näköalaton ihminen kun minulla ei ole unelmia?
Kommentit (14)
Kuulostat tylsimykseltä. Tai masentuneelta.
Mulla ihan sama tilanne. Ollut jo vuosia. Olen äiti, hyvä työpaikka ja koti jota ihan rakastan. Taloudellinen tilanne on oikein hyvä. Mutta siinä se. Parisuhteessa en ole ollut vuosiin. Siinä olen jo luovuttanut. Viihdyn hyvin yksin ja nautin omasta rauhasta.
Olo on tyhjä enkä unelmoi yhtään mistään. Toki TOIVON lapsille hyvää..mutta henkilökohtaisesti haaveilen vain viikonlopusta ja lomista...jolloin ei tapahdu mitään erityistä.
Vierailija kirjoitti:
Mulla ihan sama tilanne. Ollut jo vuosia. Olen äiti, hyvä työpaikka ja koti jota ihan rakastan. Taloudellinen tilanne on oikein hyvä. Mutta siinä se. Parisuhteessa en ole ollut vuosiin. Siinä olen jo luovuttanut. Viihdyn hyvin yksin ja nautin omasta rauhasta.
Olo on tyhjä enkä unelmoi yhtään mistään. Toki TOIVON lapsille hyvää..mutta henkilökohtaisesti haaveilen vain viikonlopusta ja lomista...jolloin ei tapahdu mitään erityistä.
Sama. Haaveilen vain viikonlopuista ja lomista jolloin saan olla yksin, tekemättä mitään. t. Ap
No sittenhän se tarkoittaa sitä että olet saavuttanut onnen. Kun et enää halua mitään, sinulla on kaikki.
Tai sitten jauhat jaskaa.
Ilmeisesti muut ihmiset ovat liian kuormittavia?
Hanki ongelmia niin saat sisältöä elämään. Sinulla on liian helppoa
Vierailija kirjoitti:
Ootko kuollu?
Ootko se muksu siitä "Sixth Sense" -elokuvasta?
Olen itse samanlainen, ollut jo vuosikausia.
Unelmat=tavoitteet? Eli onko kyse kunnianhimon puutteesta t. taisteluväsymyksestä?
En ole ap vaan äiti joka edellä kertoi että kaikki on hyvin mutta unelmia ei ole, vain lomaa odotan mutta en siitäkään erityisesti unelmoi.
Olen elänyt aikaa jolloin kirjasin tavoitteita, toteutin ne ja nyt kun ei ole mitä tavoitella, sitä vain on ja elää. Ja se tuntuu tyhjältä. Ilo ja innostus on poissa.
Tietysti asiat ovat kai liian hyvin sitten..Mutta minkäs teet. On myös eletty aikoja ankarampia. Toki arvostan tätä seesteistä elämää mutta kipinä siitä puuttuu.
Kuulostaako kamalalta? t. ap