Mun lapsi on opettajan silmätikku!!!

ja ei ole kiusaamista.

Ihmettelin muutama vuosi sitten kun poikani sanoi, ettei voi hakkaamista kertoa opelle, eikä rehtorille kun joutuu vaikeuksiin. Luulin, että pojat hakkaa kaks kertaa enemmän. Oli kerran käynyt kertomassa.



Selvisi sitten, että se uhri siis joutuu vaikeuksiin. Rehtori ottaa puhutteluun ja huutaa uhrille ja tenttaa niin, että heikommalla polvet tärisee ja itku tulee. Ja jos vanhemmat ottaa yhteyttä, huudetaan, että mitään ei ole tapahtunut, lapsi valehtelee.



Lapsille oli sanottu, että vanhemmille ei saa kertoa, mitä koulussa tapahtuu sen jälkeen kun yksi äiti nosti kissan pöydälle.



Että onhan se nollatoleranssi....

Itsellänikin oli ala-asteella opettaja, joka oli äärimmäisen puolueellinen. Hänellä oli räikeän näkyvästi suosikkioppilaat, ja sitten ne joita ei voinut sietää. Minä olin yksi niistä hylkiöistä, kiltti ja hiljainen lapsi. Minäkin olen katkera opettajalleni, edelleen :) Ei niitä väärinkohdeltuja vuosia vaan unohda.

Onneksi yläasteella oli paremmat maikat.

Omalla lapsella oli neljännenluokan koko lukuvuoden ajan sijainen jolla oli selvästi jotain mun tyttöä kohtaan.

Tyttö selvästi rupesi kammoamaan koulua ja ihan selvästi oireili kotona, varmaan paineita ja pahaamieltä.



Kaikki muuttui taas kun oma opettaja palasi opettamaan.

mutta onneksi tosiaan yläkoulun puolella helpottaa, kun siellä ei olla saman opettajan silmien alla koko ajan, vaan opettajat vaihtuvat. Ja jos kemiat eivät toimi yhden opettajan kanssa, niin toisen kanssa saattaakin toimia. Alakoulussa on hankalaa, jos luokanopettajan kanssa ei suju, ihmekös sitten, jos oppilas alkaa inhota koulua.

Koin ala-asteella itse olevani silmätikku. Ärsytti, kun sain numeroiksi korkeintaan 9:ä tai 8:a enkä koskaan mistään oppiaineesta enkä käytöksestä ja huolellisuudestakaan kymppiä. Koin olevani tavallaan silmätikku, koska äitini oli ala-asteen opettaja.



Sitten yläasteelle siirryttäessä todellakin ne arvosaat pompsahtivat ylös, jopa ne käyttäytyminen ja huolellisuus (kymppeihin). Ala-asteella keskiarvo oli noin 8 ja yläasteella 9. Kyllä se pärstä vaan voi vaikuttaa yllättävän paljon ja ikävää on, kun sama opettaja arvostelee lähes kaikki aineet. Myös lukiossa päästötokkarin keskiarvo oli 9,2 (ja 5 ällää kirjoituksista, siis aikana ennen eximiaa).

Mä itse kolmannella luokalla kaverin kassan hölmöilin. Luokasta olisi pitänyt lähteä suoraan välitunnille ulos. Me jäätiin luokkaan ja piirrettiin liitutaululle. Pyyhittiin ne pois, mutta jotain oli jäänyt ja opettaja huomasi sen. Kauheet raivarit sai, huusi että, "kuka on piirtänyt taululle"? eihän me uskallettu heti kertoa. Opettaja käski koko luokan seisomaan ja sanoi että sitten vasta istutaan kun tekijät ovat ilmouttautuneet. Mä rupesin itkemään ja kerroin että minä ja kaveri oltiin asialla.



Sen jälkeen mä olin aina se jota syytettiin ensimmäisenä jokaisesta asiasta. Kaveria ei, mutta minua kyllä.



Kovin paikka oli se kun luokkakaverin pulpetista oli hävinnyt tarravihko (vaihdeltiin tarroja välkällä). Ja mua kovisteltiin että, olenko minä ne vienyt? kauheeta oli olla syyttömänä syytetyn penkillä. Mä en muista enää mitä niille tarroille oli tapahtunut, oliko luokkakaveri ne itse hävittänyt vai oliko ne joku tosissaan varastanut, mutta minä se en ollut.



Yläasteella onneksi tosissaan kaikki muuttui.

meillä kyllä selvitetään kaikki tietoon tulevat kiusaamiset. Niitä tapauksia mistä kukaan ei kerro on pirun vaikea selvitellä. Rehtoriin tai koulutoimenjohtajaan yhteys, pk-seudulla opetusvirastoon.



t.ope