Lue keskustelun säännöt.
VÄITÄN: Pikkulapsen kanssa matkustaminen on aina painajaista (ennen koronaa)
31.12.2020 |
Olen 40v mies ja avovaimoni on samanikäinen. Koen, että pikkulapsen kanssa (0-4v) matkustaminen lomalle (ennen koronaa) minne tahansa on totaalisen hirveätä, enkä ole koskaan saanut tarpeeksi hyvin perusteltua vasta-argumenttia, joka muuttaisi mieltäni. En myöskään ole ymmärtänyt, että miten joku voi kokea tämän asia aivan toisin ja kaipaisin valaistusta asiaan. Tämän vuoksi en suostu matkustamaan perheenä minnekään ulkomaille ennenkuin lapsemme on tarpeeksi vanha. Ohessa perusteluni: Pienen lapsen kanssa on matkustettava liki kokonaan lapsen ehdoilla. Et voi lähteä koko päivän pitkille kävelyretkille lomakohteessa aamusta myöhäiseen yöhön, koska lapsi ei sellaista jaksa eikä edes sellaisesta nauttisi. Lapsen kanssa on aina varustauduttava useilla eväillä, juomilla ja muilla lisävarusteilla (esim. vaipat, lisävaatteet jne.). Jos luottaa paikallisiin antimiin tai varustuksiin (vaipat jne.) on riskinä että ne eivät sovellu ja aiheuttavat ongelmia (ihottumat, ripulit, oksennukset jne.). Auringon paahteessa tai kylmässä ilmassa käveleminen ulkona tuntikausia tai vieraileminen kohteessa, joka on vaikeapääsyinen (mutta lopussa palkitseva) ei onnistu, koska pienen lapsen kanssa vaikeakulkuisessa ympäristössä käveleminen tekee matkasta itselleen hyvin ikävän, koska on huolehdittava jatkuvasti lapsen tarpeista. Hikiset pitkät bussimatkat uuvuttavat lapsen, koska lapsi ei luonnollisesti omaa kyvykkyyttä kestää tuskaista matkaa useita tunteja. Ulkomailla pikkulapsen kanssa on lapsen kiusana myös vaippa- ja muut ihottumat johtuen kuumuudesta. Lisäksi ötökät ja se, että samaan hygieniatasoon ulkomailla ei välttämättä päästä kuin kotona. Mitään spontaaneja asioita on turha miettiä, vaan reissu on aina suunniteltava hyvin tarkkaan ja lapsen ehdoilla. Pitkät monen tunnin terassi-istumiset reissun aikana on unohdettava. Spontaanit nähtävyysreissut tai ravintolakäynnit reissun aikana voivat muodostua painajaisiksi, jos lapselle iskee kiukkukohtaus, ruoka ei maistu, iskee vaippaihottuma, ripuli tai oksennus tms. Päivärytmi lomamatkallakin on ajoitettava aina lapsen ehdoille sopiviksi; on noustava aina aikaisin aamulla ylös ja mentävä aikaisin illalla nukkumaan. Ei siis voi nukkua pitkään lomamatkallakaan eikä mennä yörientoihin. Omaa mukavaksi koettua lomaa ei siis todellakaan voi viettää edellä mainituilla ehdoilla, vaan lomamatka on radikaalisti muutettava aina lapsen ehdoille sopiviksi. Ei ole siis mitään järkeä uhrata tuhansia (tai vähintään useita satoja) euroja matkaan, josta voi tulla aikuisille täysin painajainen. KUKA HELVETTI VOI SIIS VÄITTÄÄ, ETTÄ LAPSEN KANSSA LOMAMATKUSTAMINEN ON MUKAVAA?? MINKÄLAISIA LOMIA VIETTÄVÄT NE IHMISET, JOTKA JATKUVASTI VÄITTÄTÄVÄT, ETTÄ "KYLLÄHÄN NYT LAPSEN KANSSA LOMAMATKOJA VOI VIETTÄÄ IHAN SAMALLA TAVALLA KUIN ENNENKIN" JA MINKÄLAISIA LOMIA HE OIKEIN VIETTÄVÄT??????
Kommentit (50)
Voisi olla mielenkiintoinen kirjoitus, jollei olisi kirjoitettu yhteen pötköön. Ei tuollaista jaksa lukea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En jaksanut lukea. Yritä kirjoittaa uudestaan lyhyemmin.
Vierailija kirjoitti:
Kaikkia ei kiinnosta terassilla riekkuminen ja yöelämä. Ja matkakohteen voi valita sen mukaan missä lapsesta huolehtiminen on helppoa. Miksi et vaan jättänyt lasta hoitoon mummolle tmv Suomeen, jolloin olisit saanut nauttia matkoistasi täysin rinnoin?
Terassilla riekkuminen ja yöelämä ovat vain yksi monista asioista. Entä nuo kaikki muut?
Minä kyllä tuon ikäisen kanssa matkustelin paljonkin ja mukavaa oli :) toki vauvan/taaperon ehdoilla mentiin ja vaipat,savetit,vaihtovaatteet jne mukana mutta semmoista se on suomessakin. Ainut mitä ei saanut tehdä hänen kanssa oli yökerhot, sama juttu suomessa. Ei tietenkään saanut nukkua tai omaan tahtiin tehdä mitään mutta kivaa oli silti. Meillä tosin vaan yksi lapsi kerrallaan ollut tossa ikähaarukassa niin kenties se selittää jotain.
Matkailussa ei kannata olla kovin kunnianhimoinen pienten lasten kanssa. Ei pitkiä päiväretkiä tai paljon kiertelyä, ei yöelämää. Mutta niissä rajoissa voi olla tosi kivaa. Voi esim. vuokrata talon ja tehdä autolla pieniä retkiä tms. Ja kouluikäisten kanssa on kivaa ja helppoa, etenkin jos he ovat jo pienenä tottuneet matkustamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teillä taitaa olla huonosti kasvatettu lapsi, olimme tasan vuosi sitten 1v lapsen kanssa ceycelleillä 12h lentoa eikä sekuntiakaan itkua kumpaankaan suuntaan.
"Spontaanit nähtävyysreissut tai ravintolakäynnit reissun aikana voivat muodostua painajaisiksi, jos monen tunnin terassi-istumisten jälkeen viinaa sisuksiinsa kiskoneelle miehelle iskee kiukkukohtaus, ruoka ei maistu, iskee ripuli tai oksennus tms. "
Muokkasin lausettasi todennäköisempään suuntaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, kirjoituksesi on todella lapsellinen. Miksi ihmeessä joku lapsetonkaan haluaisi kävellä koko päivän ilman ruokailuja ja lepotaukoja?
Tai miksi ihmeessä kuvittelet, että lapsen kanssa oleminen olisi kotonakaan sen kummempaa, ihan yhtä lailla pienen lapsen kanssa eletään kotosalla lapsen ehdoilla, ainoastaan sillä isolla erolla, että ruoka pitää kokata itse, koti siivota itse ja mitään kivoja nähtävyyksiä et näe, etkä voi loikoilla uima-altaalla tai rannalla paistattelemassa auringossa...
Minulla on kaksi lasta, joiden kanssa olemme miehen kanssa matkustaneet aina 3-4 krt vuodessa ulkomaille. Oikein kivoja lomia ovat olleet!
Lapset totta kai otetaan huomioon siten, että ei yritetä rampata kaikkia nähtävyyksiä päivässä läpi, mutta kas kun se tekee lomailusta meille aikuisillekin rennompaa ja mukavampaa. Lapset ovat oppineet hyviksi reissaajiksi jo pienenä, tykkäävät nyt aikuisinakin kovasti matkustaa kanssamme, ja olemme koko perhe hyvin kiinnostuneita taiteesta, historiasta ja kulttuurista, joten museoissa kierteleminen ei selvästikään ole lapsiakaan traumatisoinut.
Vierailija kirjoitti:
Teillä taitaa olla huonosti kasvatettu lapsi, olimme tasan vuosi sitten 1v lapsen kanssa ceycelleillä 12h lentoa eikä sekuntiakaan itkua kumpaankaan suuntaan.
Mikäköhän paikka tuokin on kun ei mistään kartasta löydy?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaikkia ei kiinnosta terassilla riekkuminen ja yöelämä. Ja matkakohteen voi valita sen mukaan missä lapsesta huolehtiminen on helppoa. Miksi et vaan jättänyt lasta hoitoon mummolle tmv Suomeen, jolloin olisit saanut nauttia matkoistasi täysin rinnoin?
Vauvaikäisen ja pienen (0-2 v)kanssa matkustus oli helppoa, alkuun ruuat sai tissistä, eikä niin eksoottisissa kohteissa käyty, että hygieniatasosta ym olisi ollut ongelmia (Kreikka, Espanja, Viro, Ruotsi). Ne myös kulkee kärryissä tai kantorepussa mukana. 2-4 v. oli ehkä haastavin aika, pitkiä patikoita ei voinut tehdä kun alkoi olla niin painava ettei jaksanut kantorinkassa kuljettaa. Silloin liikuttiin rattailla, pyöräkärryn tai pyörän lastenistuimen kanssa. Terassi-istumiset ajoitettiin niin, että lapsi nukahti niihin rattaisiin tai kärryyn :) Ja suosittiin kaupunkilomia se pari vuotta rantalomien sijaan. Laskettelusuksille muksu laitettiin jo 3-vuotiaana, pari talvea meni niin että toinen vanhemmista laski, toinen opetti muksua, oli pulkkamäessä jne ja sitten lapsenhoitovuoro vaihtui puolessavälissä päivää.
Sanoisin, että lomailu on helppoa, mutta on se tietysti erilaista. Paikkojen täytyy olla lasta kiinnostavia myös. Mutta kun lapsi tottuu tietynlaisissa paikoissa liikkumaan, niin siellä oppii myös viihtymään. Onneksi minäkään en missään museoissa tuntikausia viihdy kiertelemässä, niin ei lapsenkaan tarvitse. Tosin muuta vuosi sitten, kun oli 9v, hänen halustaan olimme Roomassa syysloman. Hän on se, joka jaksoi vanhempiaan paremmin kierrellä Vatikaanin, Colosseumin ja kaikki muut ikivanhat nähtävyydet. Niin, ja ruokailut ei ole ongelma, koska vanhemmat on samanlaisia kuin lapsi, ruokaa pitää saada säännöllisin väliajoin, ja paljon.
Vierailija kirjoitti:
Ap, kirjoituksesi on todella lapsellinen. Miksi ihmeessä joku lapsetonkaan haluaisi kävellä koko päivän ilman ruokailuja ja lepotaukoja?
Tai miksi ihmeessä kuvittelet, että lapsen kanssa oleminen olisi kotonakaan sen kummempaa, ihan yhtä lailla pienen lapsen kanssa eletään kotosalla lapsen ehdoilla, ainoastaan sillä isolla erolla, että ruoka pitää kokata itse, koti siivota itse ja mitään kivoja nähtävyyksiä et näe, etkä voi loikoilla uima-altaalla tai rannalla paistattelemassa auringossa...
Minulla on kaksi lasta, joiden kanssa olemme miehen kanssa matkustaneet aina 3-4 krt vuodessa ulkomaille. Oikein kivoja lomia ovat olleet!
Lapset totta kai otetaan huomioon siten, että ei yritetä rampata kaikkia nähtävyyksiä päivässä läpi, mutta kas kun se tekee lomailusta meille aikuisillekin rennompaa ja mukavampaa. Lapset ovat oppineet hyviksi reissaajiksi jo pienenä, tykkäävät nyt aikuisinakin kovasti matkustaa kanssamme, ja olemme koko perhe hyvin kiinnostuneita taiteesta, historiasta ja kulttuurista, joten museoissa kierteleminen ei selvästikään ole lapsiakaan traumatisoinut.
Muistui mieleen täältä eräs ketju, jossa oltiin sitä mieltä, että kaikki terveet ja normaalit lapset haluavat viettää lomansa uima-altaalla, ja museoihin joutuvat lapset ovat suunnilleen kidutuksen uhreja. 😁
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tauota, hyvä ihminen, tauota......
Kappalejako.
Kappalejako.
Kappalejako.
Ja vielä kerran: kappalejako.
Vierailija kirjoitti:
"Spontaanit nähtävyysreissut tai ravintolakäynnit reissun aikana voivat muodostua painajaisiksi, jos monen tunnin terassi-istumisten jälkeen viinaa sisuksiinsa kiskoneelle miehelle iskee kiukkukohtaus, ruoka ei maistu, iskee ripuli tai oksennus tms. "
Muokkasin lausettasi todennäköisempään suuntaan.
Noh, eipä koske muokkauksesi ainakaan minua. Minulle riittää ainoastaan 1 tai korkeintaan 2 kaljaa terassilla, mutta voisin lipittää niitä tuntikausia vain maisemista, ihmisistä ja maailmanmenon katsomisesta nauttien. -AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ai.
Me käytiin toissa kesänä meidän 2 vuotiaan kanssa kolme kertaa etelässä.
Hyvin meni, no problem.
Ihan parhaita reissuja.
Kyllä, lapsen ehdoilla mennään.
Minnekään vuorikiipeily reissulle ei mentäis muutenkaan.
Uimassa käytiin, kaupungilla, nähtävyyksillä, kaiken maailman puutarhoissa ja eläin/vesipuistoissa..
Bussilla ei ajeta, koska on olemassa vuokra-autot ja niissä on ilmastointi.
Ruokaa saa kaupasta ja ravintolasta, lapsia on myös ulkomailla, ei ne kaikki synny sinne 17 vuotiaina viiksilapsina.
Hygieniataso on parempi kuin kotona, ainakin niissä kohteissa missä käymme.
Terasseilla emme notku, alkoa ei käytetä. Yleensä ravintoloiden terasseilla on aurinkovarjot ja sisällä ilmastointi jos haluaa olla satavarma ettei gelato sula sormille.
Yleisesti ottaen palvelut ja fasiliteetit on parempitasoisia kuin kotipuolessa.
Mutta onhan se elämä toki kurjaa, jos satasien budjetilla lähtee ulkomaille, silloin joutuu asioista tinkimään.
Vierailija kirjoitti:
Teillä taitaa olla huonosti kasvatettu lapsi, olimme tasan vuosi sitten 1v lapsen kanssa ceycelleillä 12h lentoa eikä sekuntiakaan itkua kumpaankaan suuntaan.
Itse ainakin sympatiseerasin sitä lasta, joka itki korvakipua, kun itse melkein itkin samaa. Eipä se kasvatuksesta tuo kipu tainut johtua.
Ap, lapsi on aina otettava tekemisissä huomioon, on sitten kotona tai ulkomailla.
Se on sitten ihan sun oma valinta, opetatko lapsesi aamuvirkuksi ja unohdat lastenrattaat kotiin. Meillä lapsilla on ollut ulkomaanreissuilla tattaat mukana ja he ovat menneet nukkumaan vaihtelevaan aikaan klo 21-02. Ja heränneet klo 10-12. Ei niitä aikatauluja tarvitse orjallisesti noudattaa lomalla....
Ja kyllä mä ihan aikuisenakin vältän lomilla monen tunnin hikisiä bussimatkoja ja tuntikausien istuskelua ravintolaterassilla. Tylsää sellaiset! Ravintolassa toki on syöty ja vähän juotukin lasten kanssa, ja hauskaa on ollut. Nähtävyyksiin pääsee taksilla tai jos kävellään, lapsille on tosiaan ne rattaat. Hyvin sujuu!
Samaa mieltä. Terv 3 lapsen äiti, joka rakastaa matkailua. Lohdutukseksi voin sanoa, että tuo vaihe on lyhyt aika ihmisen elämässä. Teinien kanssa tulee sitten eri matkustushaasteet, mutta toki matkustus teinien kanssa on silti helpompaa kuin taaperoiden.
Oma tulkintani taaperoiden kanssa matkustamisesta on, että se on sitä samaa lastenhoitoa aamusta iltaan, mutta vähän lämpimämmässä paikassa. Taapero olisi ihan tyytyväinen omassa mökkirannassa ja oman korttelin leikkipuistossa, mutta vanhemmat kaipaavat vaihtelua. Se on ihan riittävä syy lähteä, kunhan odotukset asetetaan realistiselle tasolle.
Mutta siis, lapset on erilaisia. Itse nukuin kaksiviikkoisesta yöt läpensä ja vanhempani tekivät kaikkea mahdollista kanssani. Oma lapseni oli monenlaisista vaivoista kärsivä hyvin paljon itkevä pikkulapsi, jonka kanssa oli helpompi silloin olla kotona.
Kuitenkin olemme ehtineet matkustella sitten tuon ajan jälkeen hyvin paljon ja reissut ovat olleet erittäin mukavia
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, kirjoituksesi on todella lapsellinen. Miksi ihmeessä joku lapsetonkaan haluaisi kävellä koko päivän ilman ruokailuja ja lepotaukoja?
Tai miksi ihmeessä kuvittelet, että lapsen kanssa oleminen olisi kotonakaan sen kummempaa, ihan yhtä lailla pienen lapsen kanssa eletään kotosalla lapsen ehdoilla, ainoastaan sillä isolla erolla, että ruoka pitää kokata itse, koti siivota itse ja mitään kivoja nähtävyyksiä et näe, etkä voi loikoilla uima-altaalla tai rannalla paistattelemassa auringossa...
Minulla on kaksi lasta, joiden kanssa olemme miehen kanssa matkustaneet aina 3-4 krt vuodessa ulkomaille. Oikein kivoja lomia ovat olleet!
Lapset totta kai otetaan huomioon siten, että ei yritetä rampata kaikkia nähtävyyksiä päivässä läpi, mutta kas kun se tekee lomailusta meille aikuisillekin rennompaa ja mukavampaa. Lapset ovat oppineet hyviksi reissaajiksi jo pienenä, tykkäävät nyt aikuisinakin kovasti matkustaa kanssamme, ja olemme koko perhe hyvin kiinnostuneita taiteesta, historiasta ja kulttuurista, joten museoissa kierteleminen ei selvästikään ole lapsiakaan traumatisoinut.
Muistui mieleen täältä eräs ketju, jossa oltiin sitä mieltä, että kaikki terveet ja normaalit lapset haluavat viettää lomansa uima-altaalla, ja museoihin joutuvat lapset ovat suunnilleen kidutuksen uhreja. 😁
Haha joo, (ap:n kaltaisia) puupäitä on paljon, joille mitään muunlaista elämää tai muunlaisia mieltymyksiä ei voi olla olemassa kuin hänen omansa.
Kaikkia ei kiinnosta terassilla riekkuminen ja yöelämä. Ja matkakohteen voi valita sen mukaan missä lapsesta huolehtiminen on helppoa. Miksi et vaan jättänyt lasta hoitoon mummolle tmv Suomeen, jolloin olisit saanut nauttia matkoistasi täysin rinnoin?