Lue keskustelun säännöt.
Vertaistukiketju henkilökohtaisille avustajille
karkkipussi
29.12.2020 |
Tämä on oikeasti ainoa paikka minne avautua kun läheisiä ei viitsi kuormittaa (eivätkä he ymmärrä kun työ ei ole heille omakohtaisesti tuttua), työkavereita ei ole ja esimiestä ei kiinnosta.
Toivon, että muutkin samaa työtä tekevät tulisivat jakamaan kokemuksensa.
Heti aluksi haluan kuitenkin sanoa, että työssä on tottakai paljon hyvää ja ihania ihmisiä, mutta koska niistä ei ole tarvetta avautua eikä hakea "ongelmanratkaisua", niin siksi tämä ketju keskittyy negatiiviseen. Kenenkään ei siis pidä ajatella, että työ on läpeensä sontaa ja ihan hirveää ja ettei kenenkään kannata sitä tehdä. Kyllä kannattaa, vaihtelua on tosi paljon, noh, palkka on huono ja tästä syystä sopii kyllä varsinkin opiskelijoille. Tapaa paljon erilaisia ihmisiä ja oppii paljon. Saa myös paljon kiitosta.
Mutta.
Olen itse tehnyt tätä työtä ns. pakosta koska en ole täysin toisen alan koulutuksesta huolimatta oman alan töitä juuri mitään saanut. Tein ensin opintojen ohella tätä kolme vuotta, sitten satunnaisesti kolmen eri firman sekä kahden suoraan avustettavan palveluksessa. Työkokemusta yhteensä vajaat 5 vuotta ja olen nähnyt ihan todella monenlaista.
Suurin osa avuntarvitsijoista todellakin tarvitsee apua enkä kenenkään avuntarvetta sinänsä vähättele. Olen avustanut todella vaikeavammaisia, esim. kädettömiä ja jalattomia ihmisiä. Sitten on ollut näitä, joiden kohdalla olen mielessäni ihmetellyt, miksi ja miten tälle ihmiselle on myönnetty avustaja (ja jotkut eivät saa sellaista vaikka kipeästi tarvitsisivat).
Tällä hetkellä tuntuu siltä, että olen vain kotisiivooja. Minulla on 4-5 asiakasta ja viikosta toiseen pyykkään ja silitän (lakanoista alusvaatteisiin) ja tiskaan ja suursiivoan. Avustetttaville olen sisäkkö ja kotisiivooja. Yksi kutsuikin minua sellaiseksi ja mietin, että onkohan tässä ymmärretty nyt jotakin väärin. Olen kurkkuani myöten täynnä tätä siivoamista. Näistäkin osa pystyisi hoitamaan nuo hommat itse. En muutenkaan ymmärrä, miksi jo entuudestaan puhtaassa kodissa pitää apinan raivolla tehdä suursiivous kerran viikossa. Täysin järjetöntä. Suursiivouksella tarkoitan seuraavaa: kaikkien pintojen pyyhkiminen, imurointi, lattioiden pesu, suihkuhuoneen peseminen lattiasta kattoon, peilien peseminen, 5-10 koneellista pyykkiä kerran viikossa jne.
Kotisiivous on ihan ok työ, en minä sitä. Mutta minä en ole kotisiivooja. Sitäpaitsi sellainen varmaankin tienaa enemmän kuin minä?
Kommentit (5)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Henkilökohtainen avustaja Ei ole siivooja eikä mikään kotityöntekijä. Avustajan työ on avustaa avustettavaa tekemisessään.
Mikäli avustettava tarvitsee siivoojan, hän hankkii siivoojan erikseen.
Toki kaikkea yritetään teettää, mutta pitää tietää rajansa.
Esimieheen yhteyttä, eikä saa jäädä tekemään sittenkään, jos esimiestä ei jostain syystä kiinnosta.
Avustettava osallistuu itse myös tekemiseen, avustaja avustaa. Näin työn on tarkoitus mennä.
Olisi mukavaa kuulla laajemminkin muidenkin kokemuksista.
-ap
Tämä työ on kyllä yksi villi länsi. Mitään tarkkaan rajattuja reunaehtoja tälle ei ole. Vammaista/sairasta ihmistä autetaan asioissa, jotka hän tekisi itse ellei olisi sairas. Mutta ei se tarkoita, että avustaja on sairaanhoitaja, siivooja, lääkäri, putkimies, it-tuki, hieroja (kyllä, tähänkin olen joutunut), ompelija, leipuri ja niin edelleen.
Itse olen ja olen ollut hyvin joustava, mutta jotkut jutut on menneet nyt yli hilseen.
Juurikin tuo hieronnan vaatiminen avustettavalta (yritin monta kertaa ohjata oikealle hierojalle) sekä ihan jatkuva siivoaminen niin, ettei minulla muita työtehtäviä edes ole.
Sitten on näitä, joille on myönnetty esim. 15 tuntia avustusta per viikko. Ja asiakas saattaa olla niin hyväkuntoinen, että hän ei ihan oikeasti tarvitse noin paljon tunteja. Tästä syystä yli puolet tuosta ajasta vain istutaan ja katsellaan teeveetä tai tuijotellaan seiniä. Itselleni ahkerana työntekijänä ottaa luonnon päälle tällainen täysin hyödytön oleskelu. Ja osalle se ei käy mitenkään, että lähtisin sitten aikaisemmin kun hommat on tehty.
Sitten pitäisi jaksaa olla seuraneitinä. Jotkut avustettavat haluavat nimenomaan sitä. En kyllä keksi kenenkään kanssa rupateltavaa monta tuntia joka päivä ja alan turhautua tähänkin. Välillä mietin, että haluaisin tehdä vaan töitä ja olla suurimman osan ajasta hiljaa. En jaksa koko ajan puhua säästä enkä varsinkaan omista asioistani. Yksityisyydensuojani on koetuksella jos töissä oletetaan, että jaan omaa elämääni siellä koko ajan.
Olen todella kyllästynyt tähän ja etsin epätoivoisesti muita töitä.
Palkka on huono, tunteja ei ole tarpeeksi, muuta työtä ei ole ja henkinen stressi aika kova.
Työtovereiden vertaistukea ei ole koska en näe heitä koskaan.
Kiitos kun sai avautua.