Kuinka monta hyvää ystävää teillä on?
Joskus oli joku tutkimus kavereiden määrästä, ja muistaaksemi hyviä ystäviä oli max 5 ja tuttuja 150!
Itselleni on vain kaksi läheistä ystävää (joista toinen on kyllä vähän niin ja näin) :( Semihyviä ystäviä on noin kaksi. Kaukaisempia ja satunnaisia on ehkä noin kuusi. Yhteensä siis vain noin 10 tyyppiä (joista suurin osa ei tunne toisiaan), jos pitäisi vaikka häävieraslistaa suunnitella :(
Joo, tiedän että pitäisi olla tyytyväinen, mutta silti sinkkuna koen yksinäisyyttä enkä harmittaa ettei ole sellaista ystäväporukkaa, joka viettäisi esim. juhlapyhiä yhdessä.
Suomalaiset ovat kyllä nihkeitä kaveeraamaan ja kutsumaan kylään, ja sinkkuna jää muutenkin helposti ulkopuolelle. Taitaa olla vain ulkomaisissa sisustusohjelmissa nää hauskat dinnerit kavereiden kanssa?
Kommentit (42)
Ainakin kolme tai enemmänkin, mutta itse olen aivan täys pölö, mikä vaikeuttaa tätä hommaa.
0. Olen vaivalla karsinut ne muutamat roikkujat elämästäni.
1 ja paljon kavereita ja hyvänpäiväntuttuja
Aviomiestä ei kai lasketa? Nolla siinä tapauksessa.
Mulla on mies.
Ja koira=paras ystäväni.
En halua elämääni kuin nuo kaksi.
Minulla on yksi hyvä naisystävä. En tykkää juoruilla enkä yleensäkään ole kiinnostunut muiden asioista.
Pärjään paremmin miesten kanssa.
Minulla on 2 hyvää ystävää, joista toinen on serkkuni.
Ei ainuttakaan. Ei ole kyllä huonojakaan.
Ei yhtään ystävää. Äitiä ja isää ja muuta perhettä ei varmaankaan lasketa ystäviksi? Mutta siis ei yhtään. EI yhtään. Nolla.
Kolme. Aika vähän ollaan kyllä tekemisissä ja näistä vaan yhdelle pystyn puhua kaikesta. Muut kaksi ovat hyviä ystäviä sillä tavalla, että pidän heistä eivätkä ole tehneet mitään ikävää. Yksi kaikin läheisin ystävä on nykyään vain muodollisesti kaveri. En puhu hänelle asioistani koska hän on niin ilkeästi haukkunut minua ja levitellyt asioitani.
Itse kanssa ihmettelen näissä sisustus- ja kämpänosto-ohjelmissa tuota, että aina pitää olla iso keittiö josta on helppo kestitä vieraita ja seurustella muiden kanssa.
Lisäksi pitää aina olla majoitustilaakin vaikka ja kuinka.
Oikeastiko ihmiset viettää aikaa noin paljon porukalla, että se on oikeastaan se ainoa minkä mukaan itselle kotia haetaan?
0, kavereita ehkä 1-2, en oikein tiedä. Yhtäkään sellaista ei ole joka tietäisi elämäni paskimmat asiat ja jolle voisin soittaa tyyliin "keskellä yötä" tms.
Mä tarvitsin just sen ison keittiön ja ruokapöydän suvun takia. Mulla on kolme sisarusta perheineen ja miehelläni yksi. Kun isovanhempien ja näiden sisarusten perheiden kanssa kokoonnumme meille lasten synttäreille, rippijuhliin ja yo-juhliin, meitä on yhteensä jo 21.
Ystävät mahtuvat paremmin, sillä nykyään kutsumme vain yhden perheen kerrallaan. Asuimme ulkomailla useamman vuoden ja siellä kaikki suomalaiset kokoontuivat aina vuorotellen toistensa luokse juhlapyhinä, kun kellään ei ollut sukua saatavilla. Ne olivat hauskoja juhlia ja yritimme samaa Suomeen palattuamme, että kutsuimme useita ystäviä juhliin. Ei kannattanut, koska kaikki näyttivät siltä, etteivät viihtyneet eivätkä haluneetkaan tutustua toisiin ystäviimme.
Ettekö ole sitten yksinäisiä te, joilla ei yhtään kaveria? Viihdyttekö paremmin omissa jutuissa vai kaipaatteko seuraa?
Minullakin on yksi hyvä ystävä, jolle puhua kaikesta. Sitten on näitä harrastuksien mukana tuomia kavereita ja tuttuja, joiden kanssa kohtaamiset rajoittuu lähinnä harrastuspaikkoihin ja seurataan somessa toisiamme.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on mies.
Ja koira=paras ystäväni.
En halua elämääni kuin nuo kaksi.
Mulla ei ole miestä mutta paras ystävä oli. Nyt tuo paras ystäväni on lipaston päällä tuhkauurnassa ja mä olen aivan yksin.
Kunpa vaan saisin ajan takaisin.
Vierailija kirjoitti:
Mä tarvitsin just sen ison keittiön ja ruokapöydän suvun takia. Mulla on kolme sisarusta perheineen ja miehelläni yksi. Kun isovanhempien ja näiden sisarusten perheiden kanssa kokoonnumme meille lasten synttäreille, rippijuhliin ja yo-juhliin, meitä on yhteensä jo 21.
Ystävät mahtuvat paremmin, sillä nykyään kutsumme vain yhden perheen kerrallaan. Asuimme ulkomailla useamman vuoden ja siellä kaikki suomalaiset kokoontuivat aina vuorotellen toistensa luokse juhlapyhinä, kun kellään ei ollut sukua saatavilla. Ne olivat hauskoja juhlia ja yritimme samaa Suomeen palattuamme, että kutsuimme useita ystäviä juhliin. Ei kannattanut, koska kaikki näyttivät siltä, etteivät viihtyneet eivätkä haluneetkaan tutustua toisiin ystäviimme.
Tämä! Suomalaiset nyhjöttää mieluummin kotona oman perheen kesken.
Jenkkileffoissa sinkut suree kun joutuu istumaan yksin pariskuntien kesken tai muuten hassussa paikassa. Suomessa dinnereitä ei pahemmin edes järjestetä ja jos järjestetään, niin ei ainakaan sinkkuja kutsuta.
0. Älä huoli