Mitä olisitte tehneet, jos vanhempanne olisivat alkaneet kerätä teille jotain astiastoa nuorena?

Onneksi eivät keränneet (äidit siis kerää), meillä on todella erilainen maku. Kai mammoilla on vaan liikaa rahaa ja liian vähän muuta tekemistä.

Meille on kerätty, mutta aloitettu vasta tyyliin rippilahjasta. On saanut valita (Arabian Teema vs. 24h ja mikä väri tms. ei ole toki saanut mitä tahansa maan ja taivaan väliltä valita) ja on ollut niin vanha että silloin lausuttu mieltymys kelpaa yhä näin kolmekymppisenäkin.

Muutaman vuoden keräilyn päätteenä ei siis ole ollut mitään megasarjaa, vaan ensimmäiseen uuteen kotiinsa muuttavalle juuri sopiva pesämuna.

Mulle keräsivät plussapisteillä. Melko kauheitahan ne, mutta hyvin niitä käytti, kunnes ostin itse muutaman lautasen.

Silloin 80-luvulla oli tapana tehdä sitä. Tuolla ne kaapissaovat käyttämättöminä. Toiset vaatii käsinpesun, ja toiset taas ei ole minun tyyliäni (vähän kuin Teema). Nyt kum esikoiseni on muuttamassa pois, niin yritän saada kiertoon.

Mä olisin pyytänyt että antaisivat lahjan mieluummin rahana tai ostaisivat jotain muuta. En ole koskaan ymmärtänyt kalliiden astioiden päälle.

Mulle kerättiin. Jotain rumaa Myrnaa iso kasa. Myin kaikki pois.

En arvosta, enkä tykkää Myrnan vanhasta tyylistä ja ruskean värisistä kukista. Masentava tyyli.

Olisin varmaan kysynyt, mikä heitä oikein vaivaa.

Kyllä keräsivät, mutta kysyivät ensin mielipidettäni ja lupaa. Sanoin, että kiitos paljon. 

Pojat kunnioittavat äitejään niin paljon, että käyttävät mielellään äitiensä valitsemia astioita. Tytöt puolestaan eivät makuasioissa voi vanhempiaan sietää.

Vierailija kirjoitti:

Meille on kerätty, mutta aloitettu vasta tyyliin rippilahjasta. On saanut valita (Arabian Teema vs. 24h ja mikä väri tms. ei ole toki saanut mitä tahansa maan ja taivaan väliltä valita) ja on ollut niin vanha että silloin lausuttu mieltymys kelpaa yhä näin kolmekymppisenäkin.

Muutaman vuoden keräilyn päätteenä ei siis ole ollut mitään megasarjaa, vaan ensimmäiseen uuteen kotiinsa muuttavalle juuri sopiva pesämuna.

Jos minä olisin saanut rippikouluikäisenä valita värin, olisin ottanut jonkun hempeän vaaleanpunaisen, mutta sitten kotoa muuttaessa olin jo ihmisenä ihan toisenlainen ja olisin halunnutkin mustat astiat. Joten onneksi minulle ei kerätty yläasteelta asti mitään. Ostettiin astiat sitten, kun muutin omaan kotiin.

Vierailija kirjoitti:

Mä olisin pyytänyt että antaisivat lahjan mieluummin rahana tai ostaisivat jotain muuta. En ole koskaan ymmärtänyt kalliiden astioiden päälle.

Tämä. Mun astiastoni on Ikeasta, ei se ruoka paremmalle joltain kalliilta lautaselta maistu. Eikä harmita tippaakaan jos joku kuppi tai kippo menee rikki.

N51

Olisin ollut iloinen, tosin anoppi osti kihlalahjaksi astiaston, jota on käytetty arkena vuodesta 1981 ja juuri ennen joulua pohdin, että yksikään lautanen ei ole rikkoutunut.

Miksi rikkoa astiastoa, kun voisi sanoa vain kiitos ei ja vanhemmat olisivat pitäneet astiat itselleen tai antaneet jollekin toiselle. Miksi tehdä draamaa ihan turhasta. 

Isä osti minulle poismuuttaessa, jonkin marketti astiasto setin. Kyllä sekin nuorena oli kiva aloituspaketti ja sitten kun oli varaa aloin ostamaan omia. Ei tosin olis haitannut, vaikka olis ostanut mieluista sarjaa aluksi, johon olisin voinut lisäillä omia. Nyt se setti on jossain vintillä, kunnes joskus heitän ne pois.

Lapseni alkoi kerätä omasta halustaan. Annoin hänelle joitakin osia lahjaksi. Ei kysymättä kerätä.

Ai kamala. Arabia ottaa myyntiin vanhaa sarjaa, joka lienee ainakin japanilaisten turistien mieleen.

Kummitätini osti minulla jotain tummansinistä Teemaa ylppärilahjaksi, joo ihan kivat mutteivät kestäneet käytössä vaan rikkontuivat turhan helposti, en lähtenyt jatkamaan sitä sarjaa koska ovat liian kalliit. Itse ostin kirpparilta astioita kun muutin pois kotoa ja ovat vielä 25 vuoden jälkeen päivittäin käytössä eikä ole yksikään lautanen rikkoontunut, ei ole mitään merkkikamaa mutta kestävää.

Mikä vapaus, kun kaappi on tyhjä ja voi mennä Ikeaan ostamaan tasan sellaiset lautaset, kupit ja lasit kuin haluaa! Sydämeni läikähtää ilosta pelkästä ajatuksesta. Valitettavasti minulle ei ole sitä iloa koskaan suotu. Kerran muuton yhteydessä ostin yhdet lautaset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olisin pyytänyt että antaisivat lahjan mieluummin rahana tai ostaisivat jotain muuta. En ole koskaan ymmärtänyt kalliiden astioiden päälle.

Tämä. Mun astiastoni on Ikeasta, ei se ruoka paremmalle joltain kalliilta lautaselta maistu. Eikä harmita tippaakaan jos joku kuppi tai kippo menee rikki.

N51

Mulla on iloisesti sekaisin iittalaa, arabiaa, habitattia, ikeaa ja täysin bränditöntä. Kaikki itse ostettuja omaan makuun ja tarpeeseen.

Olisin varmaan tehnyt itsemurhan, jos tarvis äidin maulla ja kitupiikin isän rahoilla ostetuista astioista syödä.

Lapselle ostaessa on riski että maku muuttuu aikuisuuteen mennessä tai muuttaa vaikkapa johonkin missä kokonaista astiastoa ei tarvitse tai puolisollakin on valmiina astiasto.

Ostaisiko kukaan muuten poikalapselle vastaavaa lahjaa? Valmiiksi kodinpitoon aikuisuutta varten?