Veljen vaimo on kateellinen lapsillemme, ovat perineet musikaalisuuden

suvustamme. Veljen lapset ovat suunnilleen nuottikorvattomia (perineet äidiltään) laulu on sanelua.



Sukujuhlissa lapseni ovat esiintyneet soittaneet ja laulaneet, saavat ansaitusti kehua ja kiitosta. Ovat opiskelleet musiikkiopistossa vuosia ja taidot ovat karttuneet. Sukulaiset pyytää lapsiamme häihin ja syntymäpäiville esiintymään ja antavat kaiken lisäksi rahaa vaikkeivät sitä ole pyytäneetkään.



Veljen vaimoa tämä kiukuttaa, nakkelee niskojaan. Kehonkieli kertoo että ottaa päähän ja rankasti kun heidän lapset jää taka-alalle. Lisäksi veljen lapsilla on oppimisen ongelmia, ovat perineet äidiltään lukihäiriön kaiken lisäksi.



Yritän parhaani mukaan tukea veljen lapsia ja arvostan heitä. Veljelläni on musikaalisuutta mutta lapset eivät perineet näitä puolia. Lapset ovat tavallisia lapsia ja rakastettuja.



Lapsemme pitävät serkuistaan ja puuhavat mielellään heidän kanssaan vaikka ovat nuorempia.



Onko muilla vastaavaa tai jotain muuta mistä kaunaa on syntynyt sukulaisten kesken. Miksi ei voi aidosti olla iloinen jos jollekin on suotu jotain erityislahjaa tai olla ainakin neutraali ja yrittää kätkeä mielipahansa.

että on kiukkua, eikä kärsimystä?



Meillä miehen suvussa on tällainen "ihmelapsi", joka rääkyy joka sukujuhlassa ja esiintyy muutenkin niin "luontevasti". Se on tuskallista katsottavaa ja joutuu puremaan poskiaan, ettei nauraisi väärissä kohdissa.

Ei kukaan ylistä tuolla tavalla lapsiaan... Kuulostaa musta enemmän siltä, että ap on jotenkin omituisella tavalla ylpeä lapsistaan ja väheksyy itse veljen lapsia. Ap taitaa ajatella olevansa jotenkin parempi kuin veljen vaimo vain siksi, että lapset osaavat laulaa. Vielä yrittää parhaansa mukaan tukea veljen lapsia... heh hee!

että on kiukkua, eikä kärsimystä?

Meillä miehen suvussa on tällainen "ihmelapsi", joka rääkyy joka sukujuhlassa ja esiintyy muutenkin niin "luontevasti". Se on tuskallista katsottavaa ja joutuu puremaan poskiaan, ettei nauraisi väärissä kohdissa.

että on kateutta, sen näkee ja tapa millä puhuu lapsistani muille sukulaisille on vähättelevä jos puhutaan lasteni musiikkiharrastuksesta.

Toki kaikki eivät pidä musiikista sehän on selvää.

Yritti omia lapsiaan musiikkiopistoon mutteivät läpäisseet musikaalisuustestiä vaikka etukäteen piti sisäänmenoa varmana. Hän ei ilmeisesti kuule omaa eikä lastensa lahjattomuutta tällä sektorilla, sävelkorvaton.

SingStaria yritti laulaa muttei siitä mitään tullut ja suutahti. Pitää ilmeisesti itseään jopa lahjakkaana, saas nähdä pyrkiikö Talenttiin.

Ei kukaan ylistä tuolla tavalla lapsiaan... Kuulostaa musta enemmän siltä, että ap on jotenkin omituisella tavalla ylpeä lapsistaan ja väheksyy itse veljen lapsia. Ap taitaa ajatella olevansa jotenkin parempi kuin veljen vaimo vain siksi, että lapset osaavat laulaa. Vielä yrittää parhaansa mukaan tukea veljen lapsia... heh hee!

Ei liene tavallista kehua lapsiaan mutta minä kehun jos siihen on aihetta. Kehun veljen lapsia siitä kun ovat urheilullisia ja taitavia luistelemaan, poika pelaa lätkää. Tyttö voimistelee.

Sukujuhlissa ei ole tapana pitää voimistelunäytöksiä yms. joissa nämä lapset pääsisivät loistamaan.

Kiitosta tulee ansioista ja yrittämisestä - aiheettomia kehuja en jakele.

jos sinun lapsesi olisivat mielestäsi urheilullisia, sukujuhlanne varmaan vietettäisiin jäähallilla...

jos sinun lapsesi olisivat mielestäsi urheilullisia, sukujuhlanne varmaan vietettäisiin jäähallilla...

ei todellakaan jäähallissa jossa tarjoilut olisi hankala toteuttaa, tila tilaisuuteen sopimaton yms.

Tilaisuuden järjestäjä valitsee paikan en minä.

Ensi kesänä on häät johon lapsia on pyydetty esiintymään morsiusparin toimesta.

mikset sä voi vaan pitää huolta niistä omista ihmelapsistasi ja antaa veljesi ja hänen vainmonsta huolehtia omistaan haluamallaan tavalla?



Mä luulen, että jos teillä todella jokin kiukuttaa niin se on just tämä "tukeminen". Ikäänkuin he mitään tukea tarvitsisivat!

Pointti oli siinä että arvostan lapsia olipa heillä musikaalisuutta tai ei sillä sehän on vain pieni osa kokonaisuudesta.



Nämä lapset yöpyy meillä aika usein joten välit ovat läheiset. Mielestäni lasten kasvua ja kasvatusta tukee myös lähipiirin aikuiset toki vanhemmat ovat ne tärkeimmät.

Ettet mitätöi toisia lapsia omiesi kustannuksella?

Ettei puhe aina käännyt siihen, miten taitavia sinun lapsesi ovat?

Osaatko puhua mistään muusta?



Tässä vain yksi ajatus... Omia lapsia saa kehua, saa olla ylpeä, mutta kun se ei joillain pysy enää mitenkään kohtuudessa. Kun omaa lasta pitää kehua aina ja joka tilanteessa kaikille mahdollisille ihmisille, niin silloin menee överiksi.

Tai jos kohtelet näitä serkkuja jonain rassukoina (kuten ilmeisesti heistä ajattelet), niin ei ihme jos saat niskojen nakkelua.

Mielestäni kirjoitat aivan asiallisesti, eikä viesti vaikuta millään lailla provolta. Itse olisin voinut kirjoittaa vähän samalla tavalla.

Meillä taas mieheni sisko on kotihiiri-tyyppiä, eikä koskaan tee mitään repäisevää. Me taas mennään ja tullaan ja matkustellaan ja järjestetään illaliskutsuja ja muuta.

Miehen sisko aina nyreissään kun puhutaan esim. matkustelustamme. Kutsutaan kyllä heidän perhettäänkin välillä kahvittelemaan/syömään/tekemään jotain kivaa yhdessä, mutta olen vähän jo kyllästynyt heitä kutsumaan, kun tuntuu aina niin himskatin vaikealta sitten, kun heitä kutsuu.



Ja EN muuten ole ap

Pointti oli siinä että arvostan lapsia olipa heillä musikaalisuutta tai ei sillä sehän on vain pieni osa kokonaisuudesta.

onhan ne liikunallisesti taitavia, ilmeisesti toisin kuin sinun lapsesi, mikä on aivan yhtä hyvä taito kuin musikaalisuus. Ei sun tarvitse heitä sääliä.

siitähän tässä on kysymys.

Mitä tulee lapsiini heilläkin on liikunnalliset harrastukset musiikin lisäksi joten älä kanna huolta. Lisäksi lapseni ovat käteviä käsistään, hyviä piirtämään jne. Kaikkiin mielenkiinnon kohteisiin ei aika riitä jota haluaisivat harrastaa ja on rajoitettu harrastusten määrää että kotonaoloaikaa on sekä tavata kavereitaan.

Pointti oli siinä että arvostan lapsia olipa heillä musikaalisuutta tai ei sillä sehän on vain pieni osa kokonaisuudesta.

onhan ne liikunallisesti taitavia, ilmeisesti toisin kuin sinun lapsesi, mikä on aivan yhtä hyvä taito kuin musikaalisuus. Ei sun tarvitse heitä sääliä.

tai sen puutteesta tässä kyllä puhutaan. Hyvä jos oikeasti arvostat veljesi lapsia ja heidän äitiään, mutta sittenhän tällä ei ole aihetta kateuteen, eikä sinulla mihinkään sääliin eikä tukeen, eli kaikki on kunnossa.



Minusta ihmisten kehonkieltä ei kannata ylitulkita. Viisaasti sanoi se, joka sanoi, että ihminen tulkitsee toista ihmistä aina lähtökohtaisesti väärin. Todennäköinen selitys sille, miksi veljen vaimo on vaivaantunut näiden esitysten aikana on se, että ei ole kovin kiinnostunut musiikista, ja toisten ihmisten lapset eivät yleensä ole kovin kiinnostavia eivätkä ihania. Eli luulen, että hänellä vaan on tylsää.

On kuulkaas ihan oikeasti olemassa ihmisiä, jotka ovat kateellisia JOKa asiasta, myös siitä, millaisia taitoja jonkun lapsella on, jotka omalta puuttuvat.

Tiedän montakin. Ja kyllä kehonkielestä katellisuuden helposti tunnistaa, miksi ihmeessä jokun näyttäisin norsunvittunaamaa joka ikisissä sukujuhlissa KUURI silloin, kun miehen siskon lapset esiintyvät?

Enpä usko, että sen takia, ettei musiikki kiinnosta. Vaan siksi, että on kateellinen kun omat lapset eivät esiinny.

Ap, oletko muuten ehdottanut veljesi perheelle, että kaikki serkukset esiintyisivät joskus yhdessä? Jos teidän lapset osaavat laulaa, ei se haittaa, vaikka siellä muutama soraääni joukossa olisikin.

Voisi nostaa tämän veljesi vaimon itsetuntoa, kun omatkin lapset pääsisivät esiintymään.

ihmisiä, jotka luulevat, että kaikki hyvät geenit tulevat heidän suvustaan ja huonot muilta. Mummoni oli yhtä vinksahtanut.

Voi olla että on vihainen lastensa saamasta kohtelusta, kun sinun lapsesi nostetaan (ahkeran lobbauksesi ansiosta tai kusipäisen mummon tms. takia) hänen lastensa edelle.

Itse en ole koskaan tunnistanut, mutta minä nyt en luulekaan osaavani lukea ajatuksia.



Tuo mummoasia on muuten tärkeä. On todella ikävää käytöstä, jos tosiaan isovanhemmat juhlissa nostavat näitä oman tyttären lapsia ohi veljen lapsien, siinä särjetään kyllä monta sydäntä, eikä kateudesta ole silloin todellakaan kyse.

lahjattomien sydämet rikkoonnu?



Kyllä juhlissa on tapana olla ohjelmaa, ei ainoastaan musiikkia.



Ei olisi mielekästä ottaa yhteisesiintymiseen lapsia jotka eivät osaa laulaa eikä soittaa, sehän se vasta häpäisemistä olisikin.



Kyllä lasten mummo kehuu veljen lapsia niistä asioista joissa ovat hyviä muttei voi kehua laulutaitoa kun sitä kertakaikkiaan ei ole.



Kotona ovat yrittäneet ottaa mukaan musikkijuttuihin edes tahtia lyömään tamburiinilla muttei se todellakaan heiltä onnistu. Pelaavat mieluummin pelejä, kirjoittavat yhdessä tarinoita tms.

Kyllä ainakin meidän lasten musiikkiharrastuksissa on ihan tarpeeksi esiintymisiä muutenkin, että sukujuhliin tarvitsisi erikseen tunkea.