Lue keskustelun säännöt.
Oletko lopettanut jonkun kodissa opitun nuukailun aikuisiässä?
20.12.2020 |
Itse pääsin n. 40-vuotiaana eroon tavasta käyttää samaa leivinpaperia kunnes sitä ei vaan voi enää käyttää, nyt vaihdan leivinpaperin joka kerta. Luultavasti ruokahygenian ja paloturvallisuuden kannalta parempi kuitenkin olla säästämättä se parikymmentä senttiä minkä uudelleenkäyttämällä säästää.
Kommentit (17)
Mulla ihan sama leivinpaperijuttu!
Toinen vastaava on se, että ostan talouspaperia. Meillä kotona ei koskaan ostettu sitä, koska se oli turhaa rahan tuhlaamista.
Enkä harrasta salamasuihkuja, joita oli pakko toteuttaa lapsuudessa, kun säästettiin vettä ja lämpöä ja kaikkea mahdollista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä ei saanut laittaa kinkkua/makkaraa ja juustoa kumpaakin leivän päälle. Se harmitti lapsena niin, että laitan nyt aina kumpaakin, kun syön leipää. En tosin syö kovin usein.
Lapsuudessa säilytettiin kaikki mahdolliset ruoantähteet ja syötiin, vaikka ne olisivat olleet jo vähän epäilyttävän oloisia. "Kyllä se vielä ihan hyvää on" ja ei kun lämmittämään.
Ostan tarvittaessa kaupasta muovikassin. Lapsuuskodissa niitä ei saanut ostaa tai huuto oli vertaansa vailla.
Lapsuudenkodissa puolitettiin leikkeleet ja leivälle sai laittaa yhden puolikkaan ja yhden siivun juustoa. Teepussia piti käyttää monta kertaa. Noista luovuin, kun muutin kotoa. Muista jutuista ei jäänyt traumoja. Leivinpaperia käytettiin useamman kerran, jos se oli ns. puhdas ja samoin teen itse (sämpylät esim. ei likaa juuri lainkaan), jos jotain rasvaista niin heti vaihtoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En muista muuta "nuukailua" kuin että pyykkiä pestiin vai täysiä koneellisia. Nyt yksin asuessa on välillä pakko pestä vajaita koneellisia jos meinaa laittaa puhdasta päälle.
Vierailija kirjoitti:
Mulla ihan sama leivinpaperijuttu!
Toinen vastaava on se, että ostan talouspaperia. Meillä kotona ei koskaan ostettu sitä, koska se oli turhaa rahan tuhlaamista.
Enkä harrasta salamasuihkuja, joita oli pakko toteuttaa lapsuudessa, kun säästettiin vettä ja lämpöä ja kaikkea mahdollista.
Miksi leivinpaperi pitäisi vaihtaa joka kerta. Tuo on aivan turhaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En kerää pikkupurkkeihin riisinokareita ja perunamuussin jämälusikallisia jos tiedän ettei niitä kumminkaan kukaan syö. Lapsuudessa jääkaappi aina pursusi kaikenlaisia kelmuilla peitettyjä purkkeja ja kuppeja. Yhdessä oli puolikas nakki, toisessa kolme ranskalaista, kolmannessa jotain mössöä mistä kukaan ei enää tunnistanut, salaatintähteet iloisesti homehtumassa toista viikkoa jne järjetöntä.
Käytän samaa kertakäyttömaskia vain 10 kertaa ja silti poden syyllisyyttä tuhlaavaisuudesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teepussista piti aina saada toinenkin kuppi teetä. Ei saa. Jos juon toisen kupin otan uuden teepussin.
Itse keitettiin mehumaijalla mehua pihan puskista. Sitä tuli aina monen monituista pulloa kellariin. Silti sitä sai käyttää niin vähän, että mehu oli aina ihan mauttomaksi laimennettua. Sitten loppukeväästä sitä piti juoda kaksin käsin, että tulee tilaa uusille mehuille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mausteet! Niitä säilöttiin vuosikausia eikä koskaan heitetty pois. Nyt jos currystä on tuoksu kaikonnut tai yrtti maistuu ja haisee enää heinältä uskallan heittää pois ja mennä ja ostaa ihan uudet mausteet.
Äidin mies oli täysin järkyttynyt kun putsasin kerran innoissani heidänkin maustehyllyn. En tee enää samaa virhettä ;-)
Kotona opetettiin laittamaan 10% tuloista säästöön. Lopetin joskus 25-vuotiaana kun tajusin kuinka turhaa se on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nykyään nenäliinani on kertakäyttöinen toisin kuin lapsuudessani kun kaikesta säästettiin.
Jännä juttu, että 70-luvun öljykriisiä seurannut ilmastoteoista koostunut säästäväisyys nähdäänkin nyt naurettavana nuukailuna.
Leivinpaperi pitää tietty vaihtaa, mutta metsää ei sitten saa hakata!
Saunassa meillä kaikilla, siis koko perheellä, oli vain yksi pesusieni, jota kaikki käyttivät.
Vasta pois muutettuani tajusin, miten ällöttävää tuo on. Omassa perheessä kaikilla on oma.
Kotona vanhemmat vahtivat, että leivälle sai laittaa vain yhden siivun kinkkua tai makkaraa. Nyt voin huoletta syödä vaikka siltään suoraan paketista.