Miksi ihmiset ilkeilee aina niille, joilla on ollut rankka elämä?

Ei sinulla mikään rankka elämä ole ollit, kun olet ruokaa maaruusi saanut.

Minäkään en ymmärrä miksi kukaan käyttäytyisi niin.

Sellainen ihminen ei ole ihan terve.

Rukoile Jeesusta.

Uskon että kiusaajani tiesivät että mitä käyn läpi, ja kiusasivat sen takia.

Ap

Yleensä se kiusattu on herkempi ja omaa huonomman itsetunnon, ja kiusaajat haistavat sen. Kiusattu ehkä osoittaa selvästi kuuntelevansa/ärtyvänsä ja se yllyttää kiusaamaan: saa jonkin reaktion aikaan. Eihän varmaa ihmistä kannata keljuilla, koska se voi pistää yhtä pahasti takaisin. Kiusatuilla harvemmin on voimaa, auktoriteettiä ja itsetuntoa puolustautua

Koska he ajattelevat, että kun itse ovat hyvällä onnella huonoilta kokemuksilta säästyneet, niin muiden rankka elämä on jotenkin niiden oma vika.

Ovat ylemmyydentuntoisia, epäempaattisia tai tyhmiä, tai kaikkia yhteensä.

Sanotaan näin, että loppujen lopuksi hyvin monella suomalaisella on taustalla koulukiusaamista, perheen köyhyyttä, vanhempien alkoholismia, huonoja valintoja (kaveripiiri esimerkiksi) ja vastoinkäymisiä. Osa näistä huolimatta pärjää ja nostaa itsensä suosta eläen suht normaalia elämää, toitottamatta joka käänteessä, kuinka on ollut vaikeaa. Osa taas jää märehtimään niitä ala-asteaikaisia asioita pääsemättä koskaan eteenpäin. Totta kai lapsuuden vaikeudet vaikuttaa aina ihmisen psyykkeen muodostukseen ja traumat voivat vaatia terapiaa. Mutta on se ihmisryhmä, joka jotenkin katkeroituu omista epäoikeudenmukaisuuden kokemuksistaan ja he ovat ympäristölleen todella raskaita, mikäli sitä omaa pahaa oloaan huudellaan jatkuvasti ympäri kyliä. Siinä kohtaa, kun jokainen vastoinkäyminen aletaan kokea maailman suurimmaksiryydeksi itseä kohtaan ja vika on aina muiden, niin tulee tämä "uniikit lumihiutaleet prkl" - vastareaktio. Jonka nämä ihmiset taas kokevat kiusaamisena ja kierre on valmis.

Tosiasiassa näille se traumojen purkuun kohdistuva terapia tai omien ongelmien läpikäynti ja käsittely ihan oman itsensä kanssa olisi oikea ratkaisu.

Vierailija kirjoitti:

Yleensä se kiusattu on herkempi ja omaa huonomman itsetunnon, ja kiusaajat haistavat sen. Kiusattu ehkä osoittaa selvästi kuuntelevansa/ärtyvänsä ja se yllyttää kiusaamaan: saa jonkin reaktion aikaan. Eihän varmaa ihmistä kannata keljuilla, koska se voi pistää yhtä pahasti takaisin. Kiusatuilla harvemmin on voimaa, auktoriteettiä ja itsetuntoa puolustautua

Noin se varmaan yleensä on. Vahvan ja hyvinvoivan kiusaaminen olisi liian iso riski kiusaajalle: tilanne saattaisikin kääntyä kiusaajaa itseään vastaan. Sen takia kiusaaja valikoi kohteekseen jo valmiiksi heikossa asemassa olevan.

Lapsi joka kokee esim väkivaltaa kotona= ujo ja hiljainen, helppo kiusata.

Sitten jää alistettuja siihen huonon itsetunnon kierteeseen. Huonoja työpaikkoja, huonoja parisuhteita jne

Tuo että tietääkö kiusaajat että on ennestään vaikeaa ja siksi kiusaa, niin osa saattaa tietääkin.

Kiusaajat ovat psykopaatteja. Vaikka kiusaajia kuinka puolustellaan näillä "kiusaajalla on ennestään huono-olla" filtterin läpi, paskanmarjat. Osa ihmisistä on vain luonnostaan psykopaatteja

Kaikki ihmiset eivät tietenkään kiusaa, mutta ne, jotka kokevat saavansa siitä jotain hyötyä, valitsevat helppoja uhreja. Kukapa sitä vahvaa ja voimakasta kiusaisi, kun siitä voi saada omille näpeilleen! Eikä vahva alistu kiusattavaksi, eikä siitä siten saa valtaa itselleen.

Ikävä kyllä näin.

Ja kyllä se vaan niin on, että kaikilla EI ole samaa määrää vaikeuksia. Tämä kommentti ylimieliselle kympille. Tai samanlaisia lähtöasetelmia elämässä. On inhimillistä kuvitella, että on pärjännyt elämässä omien ylivoimaisten taitojensa ja ominaisuuksiensa ansiosta, eikä siksi, että on päässyt elämässä helpolla ja syntynyt - jos ei nyt kultainen, niin ainakin hopeinen - lusikka suussa.

Todellisuudessa niin ei välttämättä ole, mutta omien lähtöasetelmiensa rehelliseen analyysiin eivät tyhmät ja epärehelliset ihmiset kykene.

Koska siinä lyödyssä on jo olemassa se lyödyn leima, niin siinä on helppo kohde.

Vierailija kirjoitti:

Rukoile Jeesusta.

Ap kertoi aloituksessaan rukoilleensa, ei auttanut.

Vierailija kirjoitti:

Kiusaajat ovat psykopaatteja. Vaikka kiusaajia kuinka puolustellaan näillä "kiusaajalla on ennestään huono-olla" filtterin läpi, paskanmarjat. Osa ihmisistä on vain luonnostaan psykopaatteja

Noinhan se ei kyllä ole. Vain pieni osa kiusaajista on psykopaatteja, enemmistö on aivan tavallisia ihmisiä, jotka vain huomaavat saavabsa sosiaalista tai psyykkistä etua siitä, että kiusaavat. Ja tämän takia melkein kuka vain voi sortua kiusaamaan, jos ko. yhteisön sosiaaliset normit sen sallivat ja siitä saa jotain hyötyä.

Jos kuvittelee, että kiusaajat ovat aina "niitä muita" ja oma erillinen ihmislajinsa, ei huomaa alistavaa käytöstä itsessään eikä ihmisissä, joista itse pitää. Ei siis tunnista tilannetta, jossa joku ryhmässä joutuu syntipukin tai kiusatun rooliin, eikä niin ollen pysty/osaa puuttua siihen.

Sen takia sinun asenteesi edistää kiusaamista ja on todella huono asia.

Jotta kiusaamiseen pystyttäisiin puuttumaan, on tärkeää tajuta sen olevan ennen kaikkea sosialainen ilmiö ja ryhmän dynamiikan ongelma.

Iso osa kiusaajista on itsekin joutunut kiusatuksi.

14

Koska ovat alkukantaisia hyypiöitä.

Onhan muillakin todella rankkaa ja haastavaa, ne vaan ei nillitä asioistaan joka käänteessä. Ei kukaan jaksa kuunnella jotain ammattivalittajaa koko ajan.

Vierailija kirjoitti:

Kaikki ihmiset eivät tietenkään kiusaa, mutta ne, jotka kokevat saavansa siitä jotain hyötyä, valitsevat helppoja uhreja. Kukapa sitä vahvaa ja voimakasta kiusaisi, kun siitä voi saada omille näpeilleen! Eikä vahva alistu kiusattavaksi, eikä siitä siten saa valtaa itselleen.

Ikävä kyllä näin.

Ja kyllä se vaan niin on, että kaikilla EI ole samaa määrää vaikeuksia. Tämä kommentti ylimieliselle kympille. Tai samanlaisia lähtöasetelmia elämässä. On inhimillistä kuvitella, että on pärjännyt elämässä omien ylivoimaisten taitojensa ja ominaisuuksiensa ansiosta, eikä siksi, että on päässyt elämässä helpolla ja syntynyt - jos ei nyt kultainen, niin ainakin hopeinen - lusikka suussa.

Todellisuudessa niin ei välttämättä ole, mutta omien lähtöasetelmiensa rehelliseen analyysiin eivät tyhmät ja epärehelliset ihmiset kykene.

Tämä ylimielinen kymppi on työskennellyt ihmisten kanssa, joilla on ollut huomattavia vaikeuksia elämässä. Kuitenkin edelleen olen sitä mieltä, että ihmiset jakautuvat (vähintäänkin) kahteen ryhmään sen suhteen, miten asiaa käsittelee ja miten pystyy työstämään elämäänsä eteenpäin. Masentuneella ihmisellä toleranssi sietää mitään negatiivista heikkenee ja siitä tulee itseään ruokkiva kierre, mutta pystyykö sen katkaisemaan ja saako siihen apua, on tärkeämpää. Totta kai ympäristössä olevilla henkilöillä voi olla negatiivinen vaikutus, jos näiden kanssa joutuu jatkuvasti esimerkiksi työyhteisön kautta olemaan tekemisissä, mutta kyllä se työstämistä kaipaava asia on monella oma itsetunto. Kaikkea ei voi aina ulkoistaa muiden aiheuttamaksi (toki on paljon niitäkin asioita, mitä voi) ja herkkyys ei ole missään määrin huono piirre ihmisessä, mutta jatkuva kaikesta uhriutuminen taas aiheuttaa ongelmia.

Vierailija kirjoitti:

Uskon että kiusaajani tiesivät että mitä käyn läpi, ja kiusasivat sen takia.

Ap

Kiusaajat ei ole empaattisia, päin vastoin, he ovat petoja jotka haluavat tuhota ja rääkätä.

Jostain syystä ympäristön ihmiset ja yhteiskunta ei vielä osaa suojella heikompia pahoilta. Kiusatun on äärimmäisen vaikea ymmärtää kiusaajan toimintaa, siitä syntyy vaikeaa ahdistusta kun ääripäät kohtaa.

Ihminen on ihmiselle... ihminen. Valitettavasti.

Voidaan tietenkin ajatella myös niin että mikäli elämä on ollut rankkaa, niin ei siinä hirveästi enää muiden mielipiteet paina.