Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
En hyötyisi harrastamisesta mitään
19.12.2020 |
Vaikka Neuvolakin sitä sössöttää.
Siihen kuluisi rahaa ja aikaa. Joutuisin olemaan muiden ihmisten kanssa tekemisissä jotka haluaa minulle pahaa.
Kommentit (27)
Vierailija kirjoitti:
Neuvola oikeassa, sinä väärässä.
No kerropa miten hyötyisin harrastuksista
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä soitan pianoa. Siitä tulee hyvä mieli eikä tarvitse olla tekemisissä kenenkään alle 200-vuotiaan kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Minä soitan pianoa. Siitä tulee hyvä mieli eikä tarvitse olla tekemisissä kenenkään alle 200-vuotiaan kanssa.
Ei sopisi mulle. Inhoan pienon ääntä.
Tätä ei pystytä näköjään perustelemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Harrastamisesta voi olla mielenterveydelle hyötyä. Aloittajan tapauksessa suosittelisin kokeilemaan.
Vierailija kirjoitti:
Harrastamisesta voi olla mielenterveydelle hyötyä. Aloittajan tapauksessa suosittelisin kokeilemaan.
Ei ole. Ei ole olemassa mitään harrastusta joka kiinnostaisi. Kaikki on henkistä ja fyysistä väkivaltaa ja inhottavia ihmisiä täynnä. Toisekseen niistä tulee kuluja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen hyötynyt paljon liikuntaharrastuksista. Ne ovat auttaneet saamaan mieltäni kuntoon ja tuoneet lisää energiaa sen jälkeen, kun uuvuin totaalisesti lapsiperhearjen keskellä. Liikunta on myös auttanut surussani, kun jäin leskeksi. Ei maksa mitään, kun käy kävelylenkillä tai hölkkäämässä. Nykyään hoidan itseäni pyöräilemällä työmatkat. Ihan peruspyörä käy siihen hyvin, vaikka kilometrejä tuleekin useampia kymmeniä päivittäin. Olen hyvin introvertti ja epäsosiaalinen luonteeltani, mutta liityin muutama vuosi sitten lapseni harrastuksen kautta äitien sählyporukkaan, joka on nykyään yksi henkireikäni. Ei siellä kukaa halua toisille pahaa, vaan kaikki puhaltavat yhteen hiileen. Vähitellen ollaan tutustuttu toisiimme pala kerrallaan, kun aina muutama sana on vaihdettu ennen ja jälkeen pelien.
Sinun ei tarvitsisi tehdä tänne näitä älyttömiä aloituksia. Harrastat nyt valittamista, voisit sanoa sen neuvolaan, niin sieltä ei enää kehoteiltaisi harrastamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ulkoilu on edullinen ja kontaktiton harrastus. Harrastus on hyvää aikaa siihen, että keskityt vain itseesi ja omiin ajatuksiisi, elämässä on muutakin sisältöä kuin lapset/perhet. Pitämällä pääsi kunnossa olet myös parempi äiti (ja puoliso).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harrastamisesta voi olla mielenterveydelle hyötyä. Aloittajan tapauksessa suosittelisin kokeilemaan.
Ei ole. Ei ole olemassa mitään harrastusta joka kiinnostaisi. Kaikki on henkistä ja fyysistä väkivaltaa ja inhottavia ihmisiä täynnä. Toisekseen niistä tulee kuluja.
Bongaa pilviä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä olen hyötynyt paljon liikuntaharrastuksista. Ne ovat auttaneet saamaan mieltäni kuntoon ja tuoneet lisää energiaa sen jälkeen, kun uuvuin totaalisesti lapsiperhearjen keskellä. Liikunta on myös auttanut surussani, kun jäin leskeksi. Ei maksa mitään, kun käy kävelylenkillä tai hölkkäämässä. Nykyään hoidan itseäni pyöräilemällä työmatkat. Ihan peruspyörä käy siihen hyvin, vaikka kilometrejä tuleekin useampia kymmeniä päivittäin. Olen hyvin introvertti ja epäsosiaalinen luonteeltani, mutta liityin muutama vuosi sitten lapseni harrastuksen kautta äitien sählyporukkaan, joka on nykyään yksi henkireikäni. Ei siellä kukaa halua toisille pahaa, vaan kaikki puhaltavat yhteen hiileen. Vähitellen ollaan tutustuttu toisiimme pala kerrallaan, kun aina muutama sana on vaihdettu ennen ja jälkeen pelien.
Kuulostaa hyvälle! Jäin vain miettimään tuota touhuamisen määrää.
Kun itse vielä uskalsin liikkua ja tehdä asioita sain mieheltäni palautetta siitä! Hän sanoi minun olevan levoton ja se ärsytti häntä.
En mielestäni ollut mitenkään maaninen tms. Pyöräilin töihin, kävin salilla ja hoidin kodin. En käynyt baareissa, en matkustellut, en juossut maratoneja, en valvonut öitä jne.
Miehen toivomuksesta lopetin liikkumisen, työmatkat autoilen, lopetin kuntosalilla käynnin. Kotona en tee viikkosiivousta, enkä tee kuin pakolliset asiat.
Mutta nyt 2-3 vuoden jälkeen olen lihonnut 20kg. Ikkunoita ei ole pesty 2vuoteen, pyykkikorissa on jatkuvasti haisevia likaisia vaatteita.
Minua väsyttää jatkuvasti, en jaksaisi käydä enää töissäkään.
Mutta mies on tyytyväinen, kun nykyisin vain nukun, syön ja makaan sängyllä.
Itseäni harmittaa, mutta perhesovun vuoksi tein ratkaisun.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen hyötynyt paljon liikuntaharrastuksista. Ne ovat auttaneet saamaan mieltäni kuntoon ja tuoneet lisää energiaa sen jälkeen, kun uuvuin totaalisesti lapsiperhearjen keskellä. Liikunta on myös auttanut surussani, kun jäin leskeksi. Ei maksa mitään, kun käy kävelylenkillä tai hölkkäämässä. Nykyään hoidan itseäni pyöräilemällä työmatkat. Ihan peruspyörä käy siihen hyvin, vaikka kilometrejä tuleekin useampia kymmeniä päivittäin. Olen hyvin introvertti ja epäsosiaalinen luonteeltani, mutta liityin muutama vuosi sitten lapseni harrastuksen kautta äitien sählyporukkaan, joka on nykyään yksi henkireikäni. Ei siellä kukaa halua toisille pahaa, vaan kaikki puhaltavat yhteen hiileen. Vähitellen ollaan tutustuttu toisiimme pala kerrallaan, kun aina muutama sana on vaihdettu ennen ja jälkeen pelien.
Vain huonot äidit uupuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sinun ei tarvitsisi tehdä tänne näitä älyttömiä aloituksia. Harrastat nyt valittamista, voisit sanoa sen neuvolaan, niin sieltä ei enää kehoteiltaisi harrastamaan.
Täysin asiallisesti kysyn kun edes Neuvola ei tiedä miksi toimivat niinkuin toimivat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harrastamisesta voi olla mielenterveydelle hyötyä. Aloittajan tapauksessa suosittelisin kokeilemaan.
Ei ole. Ei ole olemassa mitään harrastusta joka kiinnostaisi. Kaikki on henkistä ja fyysistä väkivaltaa ja inhottavia ihmisiä täynnä. Toisekseen niistä tulee kuluja.
Bongaa pilviä.
Suomalainen luonto on aika järkyn rumaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harrastamisesta voi olla mielenterveydelle hyötyä. Aloittajan tapauksessa suosittelisin kokeilemaan.
Ei ole. Ei ole olemassa mitään harrastusta joka kiinnostaisi. Kaikki on henkistä ja fyysistä väkivaltaa ja inhottavia ihmisiä täynnä. Toisekseen niistä tulee kuluja.
OK, älä harrasta sitten.
Miksi tulit aiheesta kiukuttelemaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harrastamisesta voi olla mielenterveydelle hyötyä. Aloittajan tapauksessa suosittelisin kokeilemaan.
Ei ole. Ei ole olemassa mitään harrastusta joka kiinnostaisi. Kaikki on henkistä ja fyysistä väkivaltaa ja inhottavia ihmisiä täynnä. Toisekseen niistä tulee kuluja.
Bongaa pilviä.
Suomalainen luonto on aika järkyn rumaa.
Totta, cumulus- pilvi on heti komeampi, kun astuu Ruotsin puolelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen hyötynyt paljon liikuntaharrastuksista. Ne ovat auttaneet saamaan mieltäni kuntoon ja tuoneet lisää energiaa sen jälkeen, kun uuvuin totaalisesti lapsiperhearjen keskellä. Liikunta on myös auttanut surussani, kun jäin leskeksi. Ei maksa mitään, kun käy kävelylenkillä tai hölkkäämässä. Nykyään hoidan itseäni pyöräilemällä työmatkat. Ihan peruspyörä käy siihen hyvin, vaikka kilometrejä tuleekin useampia kymmeniä päivittäin. Olen hyvin introvertti ja epäsosiaalinen luonteeltani, mutta liityin muutama vuosi sitten lapseni harrastuksen kautta äitien sählyporukkaan, joka on nykyään yksi henkireikäni. Ei siellä kukaa halua toisille pahaa, vaan kaikki puhaltavat yhteen hiileen. Vähitellen ollaan tutustuttu toisiimme pala kerrallaan, kun aina muutama sana on vaihdettu ennen ja jälkeen pelien.
Kuulostaa hyvälle! Jäin vain miettimään tuota touhuamisen määrää.
Kun itse vielä uskalsin liikkua ja tehdä asioita sain mieheltäni palautetta siitä! Hän sanoi minun olevan levoton ja se ärsytti häntä.En mielestäni ollut mitenkään maaninen tms. Pyöräilin töihin, kävin salilla ja hoidin kodin. En käynyt baareissa, en matkustellut, en juossut maratoneja, en valvonut öitä jne.
Miehen toivomuksesta lopetin liikkumisen, työmatkat autoilen, lopetin kuntosalilla käynnin. Kotona en tee viikkosiivousta, enkä tee kuin pakolliset asiat.
Mutta nyt 2-3 vuoden jälkeen olen lihonnut 20kg. Ikkunoita ei ole pesty 2vuoteen, pyykkikorissa on jatkuvasti haisevia likaisia vaatteita.
Minua väsyttää jatkuvasti, en jaksaisi käydä enää töissäkään.Mutta mies on tyytyväinen, kun nykyisin vain nukun, syön ja makaan sängyllä.
Itseäni harmittaa, mutta perhesovun vuoksi tein ratkaisun.
Kappas, miehen syyhän tämä on. Käy sääliksi miestäsi.
Joukkuepeleissä on nöyryyttävää olla aina vilttiketjun viimeinen
Alue: Aihe vapaa
Neuvola oikeassa, sinä väärässä.