Lue keskustelun säännöt.
kokemuksia köyhyydestä- mikä oli se hetki kun köyhyys iski täysillä tajuntaan
17.12.2020 |
Aloitan:
Kävin tänään hakemassa facebookin ilmaisryhmästä saatuja tavaroita. Oli sovittu, että antaja jättää tavarat pussiin kuistille. Jotenkin mietin hakiessa, että onko minulla "oikeus" tavaroihin. Sitten katsoin pussia tarkemmin ja ensimmäinen ajatus oli että herranjumala, jollain on vara ostaa näin kalliita ja hienoja roskapusseja!! (sellainen, missä on valmiiksi pussinsulkijanaru) Ei auttanut kuin nauraa, kun tajusin että no nyt ollaan pohjalla :DD
Kommentit (13)
Kun seisoin kassajonossa maitopurkki ja leipäpussi kädessäni, jotka aijoin ostaa taskun pohjalta löytämilläni kolikoilla, ja katselin edessäni ja muilla kassoilla jonottavia ihmisiä ostoskärryt kukkurallaan ruokaa vailla tarvetta miettiä, riittääkö rahat. Näin on käynyt jo usein tänä vuonna, lähes joka kuun lopussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun jouduin elättämään kaksi yhdenkin ihmisen köyhyysrajalla. Tämä toinen oli menettänyt rahansa uhkapeleihin, oli peliriippuvainen. Päätin, että hän saa laihtua, kun olin itse laihtunut tarpeeksi. Söin ennnenkuin tulin kotiin ja vain osa ruuasta jäi yhteiseksi. Minä maksoin sekä ruuan että asumisen kauan. Muuten en auttanut pelaamisen jatkumista.
Kun kuljin kaupassa ja tähyilin kauas näkyykö hyllyillä yhteen punalappuisia tuotteita. Jalassa rikkinäiset lenkkarit. Stten muistin säästötilillä olevat 100 000 ja tajusin sairastuneeni piheyteen.
Vierailija kirjoitti:
Ne pussit ovat kaikista edullisimpia. Esim. Saiturinpörssi myy.
Samaa mietin, ne on halpoja ja hyviä. Mutta ehkä köyhä on tottunut ostamaan aina muovikassin roskapussiksi.
Opiskeluajoista on jäänyt mieleen, että lainasin salaa vanhempieni kodista käsitiskiainetta pari lusikallista omaan pikkuruiseen purkkiin. En kehdannut sanoa, että rahaa ei ole edes tiskiaineeseen. Vanhempani avustivat minua jatkuvasti, kävin heidän luonaan muutenkin usein enkä halunnut joka kerta olla käsi ojossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kun seisoin kassajonossa maitopurkki ja leipäpussi kädessäni, jotka aijoin ostaa taskun pohjalta löytämilläni kolikoilla, ja katselin edessäni ja muilla kassoilla jonottavia ihmisiä ostoskärryt kukkurallaan ruokaa vailla tarvetta miettiä, riittääkö rahat. Näin on käynyt jo usein tänä vuonna, lähes joka kuun lopussa.
Tämä on tuttua.
Kun työpaikalla irtosi etuhammas ihan tuosta noin vaan, ei voinut lähteä kotiinkaan eikä ollut varaa hammaslääkäriin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun jouduin sanomaan lapselle, että "minulla ei ole rahaa juuri nyt. Käyn kaupassa ylihuomenna, kun saan rahaa silloin", tämän kysyessä miksi en ole käynyt kaupassa vaikka kaapeista alkaa ruoka loppua.
Oli eka kerta, kun lapsi joutui kysymään tuota.
Kun seisoin ensimmäisen kerran leipäjonossa.
Olin yrittänyt sitä sinnitellä viimeiseen saakka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
90-luvun lamassa työttömäksi valmistuttuani, opintolainaisena vuokra-asujana kävin perjantaina pankkiautomaatilla. Tilillä oli 7 markkaa (1,2€) rahaa, joka piti käydä nostamassa tiskiltä. Työttömyyskorvaus oli tulossa seuraavalla viikolla, mutta sekin piti säästää vuokraan, ettei lähtisi katto pään päältä.
Että ei kun rivakasti pulloja keräämään ja kyllähän niitä löytyikin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne pussit ovat kaikista edullisimpia. Esim. Saiturinpörssi myy.
Samaa mietin, ne on halpoja ja hyviä. Mutta ehkä köyhä on tottunut ostamaan aina muovikassin roskapussiksi.
Kiitos, taas tuli hyvä mieli, eikös?
Köyhät käyttää roskapussina leipäjonosta saatua muovipussia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mietin tässä juuri että kummat pystyn ostamaan, rintaliivit vai alushousut. Liivit menee kohta edestä poikki ja alushousuissa niin paljon reikiä että aina ei tiedä mistä reiästä jalka laitetaan.
Ne pussit ovat kaikista edullisimpia. Esim. Saiturinpörssi myy.