Lahjarumba ilman kiitoksia
Huoh... taas tämä sama aihe, sorry.
Oletteko jättäneet lahjat ostamatta ja lähettämättä kummilapsille, joilta itseltä tai vanhemmilta ei tule kiitosta? Harmittaa vuodesta toiseen sama juttu.
Kommentit (14)
Mua taas harmittaa ja ärsyttää lapsen kummit, jotka pistävät sekä minulle, että lapselle itselleen heti viestiä, että "tuliko pakettini perille?"
Siitä tulee niin syyllinen olo, kun ollaan jo lapsen kanssa sovittu, että hän sitten illemmalla soittaa ja kiittää lahjasta. No ei koskaan keritä kiittää itse ja tuommoisten viestien jälkeen koko kiittäminen tuntuu ihan teeskennellyltä. Ikäänkuin kiitettäisin vain siksi, että hän itse kyseli.
Murr, että niin ärsyttää.
Elämässä on muutakin, ei aina ehdi edes hakea sitä pakettia postista pariin päivään.
Mutta aina kyllä kiitetään lahjasta.
Olen. Minulla on 6 kummilasta joista 4 ostan lahjat ja olen tekemisissä. 2 kummilapsen vanhemmat eivät kutsu koskaan syntymäpäiville tai kiittäneet lahjasta, toivottaneet hyvää joulua jne. Joskus kyselin tulihan paketti perille, siihen sain vastaukseksi "joo". Kyllästyin olemaan lahja-automaatti, kun en saanut kuvia tai kuulumisia kummilapsista kysyessäni edes. Joskus jos vierailuni sopi olen silloin vienyt jonku tuliaisen kummilapselle, viime vuodet ovat olleet hiljaisia. Tosin toinen kummilapsista on jo aikuinen.
Vierailija kirjoitti:
Paljonko yleensäkkään käytätte kummilasten lahjoihin rahaa? Minulla yksi teini ja pari kerho-ikäistä kummilasta ja olen noin 30-40 euron lahjat. En vain pysty ostamaan kalliimpia kun on muitakin lahjan saajia.
Voisiko kummilasten kanssa siirtyä siihen, että muistaa vain silloin kun lasta oikeasti näkee ja sitten tietysti rippipäivänä ja ylioppilasjuhlissa ( jos niihin edes kutsua tulee...)?
Tietenkin voit. Mikset?
Meillä kummilapset jo isoja ja koska pystymme, ostan heille (opiskelijoita ovat ) yleensä ihan jonkun 50€ lahjakortin (S-ketjun) ja paketoin sen suklaalevyn kanssa tms. Omat lapset ovat saaneet tajuamaan, ettei oikeasti kukaan kauheasti kaipaa niitä vieraan ihmisen valitsemia astiastoja, pyyhkeitä tai kirjoja.
Kerhoikäisille voi hyvin ostaa jonkun kirjan, muovailuvahan tms. Sen ei todellakaan tarvitse olla mitään kallista!
Ajatus on tärkein, ja jos saaja (tai hänen vanhemmat) ei sitä tajua, niin se on sitten voivoi vaan...
Mä en odota kiitosta, omat lapset kyllä kiittää kummejaan lahjoista. Tosin minäkin pidän sellaista lahjan perään kyselemistä jotenkin outona ja hieman tökerönä.
Kummilapsia tavataan suht säännöllisesti ja ostan heille lahjat koska haluan ilahduttaa, se tuleeko kiitosta ei liity asiaan mitenkään. Ja miehen kummilapselle, jota ei tavattu enää kun vanhemmat erosi, ostettiin joulu ja synttärilahjat rippikouluikään asti ja lähetettiiin, vaikka yhteydenpitoa ei ollut sieltä puolelta oikeastaan olenkaan. Ei se lapsen vika ollut.
En hanki lahjoja saadakseni kiitoksen.
Ei ole onneksi kiitämättömiä ihmisiä lähipiirissä. Mutta ei kummilasten lahjoihin todellakaan tarvitse käyttää useaa kymmentä euroa, esim. 10 eurolla saa ihan hyviä lahjoja ja olen itsekin sellaisia usein ostanut. Joskus, kun on ollut ylimääräistä rahaa ja sopiva käyttökohde, olen ostanut kalliimman. Seuraavalla kerralla taas edullisempi lahja, ja aina on ollut yhtä iloinen vastaanotto.
Jos ei kiitä lahjasta, seuraavana jouluna ei paketin pakettia,
näin olen tehnyt. Toivottavasti lahjan saaja sitten jotain huomaa.
Vierailija kirjoitti:
Olen. Minulla on 6 kummilasta joista 4 ostan lahjat ja olen tekemisissä. 2 kummilapsen vanhemmat eivät kutsu koskaan syntymäpäiville tai kiittäneet lahjasta, toivottaneet hyvää joulua jne. Joskus kyselin tulihan paketti perille, siihen sain vastaukseksi "joo". Kyllästyin olemaan lahja-automaatti, kun en saanut kuvia tai kuulumisia kummilapsista kysyessäni edes. Joskus jos vierailuni sopi olen silloin vienyt jonku tuliaisen kummilapselle, viime vuodet ovat olleet hiljaisia. Tosin toinen kummilapsista on jo aikuinen.
Jos sinua kiinnostaisi pitää yhteyttä, niin ota aikuiseen kummilapseen yhteyttä. Jos vanhempansa ovat olleet moukkia, niin voi olla, että kummilapsi on kuitenkin oppinut paremmat käytöstavat ja jopa kaipaisi aikaa kummitädin tai -sedän kanssa. Tämä nyt vain tällainen ajatus, että vielä on potentiaalia kasvattaa suhdetta, jos se on ollut toivomuksenasi aiemmin.
No mun kummilapsi tai vanhempansa ei koskaan kiittäneet lahjoista. Nykyään lapsi on aikuinen ja minua varakkaampi, joten muistan korkeintaan kortilla.
Lahjoin monta vuotta kummilapsia saamatta kiitosta. Nyt olen siirtynyt siihen että lahjon ainoastaan silloin kun nähdään. Se saa riittää. Jos ei kutsua juhliin tule niin ei tule lahjaakaan.
En odota kiitosta ,. Kiitos ei ole syyni antaa lahjaa. En laita edes nimeäni antamiini paketteihin.
Ihan hölmöä kysellä joltain että onko paketti tullut perille, kun paketin lähettäjä saa seurantakoodin josta näkee onko paketti noudettu. Kuulostaa pelkältä kiitoksen kalastelulta.
Koska Postiin ei voi luottaa pätkän vertaa, en ihmettele kun ihmiset kyselee pakettiensa perilletulosta.
Meillä on tapana lähettää kyllä kiitokset kummeille ja muille lahjojille, mutta varmaan on joskus unohtunutkin. Itsellä on ystävän kanssa päikseen kummilapset (hän on lapseni kummi, minä hänen lapsensa) ja siinä ainakin helposti saattaa jäädä kiittelemättä, kun muistamiset on molemminpuolisia joka tapauksessa.
Paljonko yleensäkkään käytätte kummilasten lahjoihin rahaa? Minulla yksi teini ja pari kerho-ikäistä kummilasta ja olen noin 30-40 euron lahjat. En vain pysty ostamaan kalliimpia kun on muitakin lahjan saajia.
Voisiko kummilasten kanssa siirtyä siihen, että muistaa vain silloin kun lasta oikeasti näkee ja sitten tietysti rippipäivänä ja ylioppilasjuhlissa ( jos niihin edes kutsua tulee...)?