Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko kellään muulla niin ettei elämässä ole paikkaa?
04.12.2020 |
Tai siis totta kai jokaisella on joku paikkansa mutta itse olen siirtynyt tuttavapiireistä toiseen esim. opiskelun mukana, ja joitain on jäänyt pidemmäksi aikaa mutta sitten taas menneet, yhdessä vaiheessa vetäydyinkin kontaktista. Kaikki porukat ovat olleet keskenään erilaisia, erilaisia arvoja, jne. Tunnen että olen etsinyt omia ja itseäni. Nyt sitten vaan olen. On ihmisiä jotka ovat hevareita, on suorittavia urheilijatyyppejä, on lapset nuorena tehneitä kotiäitejä. Voin periaatteessa ystävystyä näiden kaikkien ihmisten kanssa (ehkä kotiäiti ei todennäköisin kun itselläni ei ole lapsia) Silti elävät erilaista elämää jokainen. Mutta mihin minä kuulun?
Kommentit (12)
Minulle on jäänyt jokaisesta isosta elämänvaiheesta yksi tai maksimissaan kaksi ihmistä pidemmän päälle elämään. Missään porukassa en ole tuntenut olevani täysin kotonani, mutta jotenkin olen onnistunut ne kaltaiseni löytämään.
Koen kuitenkin myös melko usein sellaista yhteisön puutetta, yksinäisyyttä siksi, että tunnen olevani irrallaan seilaava palanen. Koska näillä kaikilla ystävilläni usein on omat yhteisönsä, tai muutoin vilkkaampi sosiaalinen elämä, tuntuu myös usein, että he eivät muista minua, muista irrallaan leijailevaa lehtistä, ja itse otan useammin yhteyttä kuin he. Kuitenkin aidosti välittävät minusta, ovat vaan perheineen ja porukoineen minua kiireisempiä sosiaalisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on ihan sama juttu. Tulen kaikkien ihmisten kanssa toimeen ja tavallaan kiinnostaa kaikki ihmiset sekä ryhmät. Mutta ite kaipaisin vaan yhden ihmisen, joka olisi todella syvällinen, mielikuvituksellinen, avoin, huumorintajuinen, positiivinen ja no.. jollain tavalla älykäs eli nopea oppimaan uusia erilaisia asioita. Tämän yhden henkilön kanssa voisin sitten jakaa ajatuksia, pohtia muuttuvaa maailmaa, ihmisten käyttäytymistä ja pitää vain hauskaa. Toki muitakin ihmisiä olisi, mutta tuota henkilöä olen etsinyt enkä tiedä löydänkö koskaan :(
En ole koskaa kokenut kuuluvani osaksi ihmiskuntaa eikä ole mitään viettiä olla pieni osa tätä kokonaisuutta. Taidan kuolla onnettomana.
Ykkksi asia mitä vihaaan elämässä on epätoivo. Vaiin rehellinen liika naiivia ihminen voi olla epätoivoinen. Eii esim vaikka ammattirikollinen.
No vaikuttaisi siltä että sulla on mennyt varsin hyvin, kun on aina ollut erilaisia porukoita ja niistä jäänyt ystäviä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No vaikuttaisi siltä että sulla on mennyt varsin hyvin, kun on aina ollut erilaisia porukoita ja niistä jäänyt ystäviä.
Olen itse ottanut muita mukaan, olin se jonka opettaja koulussa laittoi uuden tytön kanssa kaveeraamaan että hän pääsee porukkaan.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No vaikuttaisi siltä että sulla on mennyt varsin hyvin, kun on aina ollut erilaisia porukoita ja niistä jäänyt ystäviä.
Olen itse ottanut muita mukaan, olin se jonka opettaja koulussa laittoi uuden tytön kanssa kaveeraamaan että hän pääsee porukkaan.
Ap
Se on hienoa! Mutta sitten on näitä joilla ei ole yhtäkään kaveria ja koittaa siinä vielä etsiä paikkaansa maailmassa. Paremmat väylät siihen oman paikkansa löytämiseen jo on jos on helposti tutustuvaa sorttia. Eli toivoa on 👍
Yhteisöön kuuluminenkin voi tuoda paljon harmia, vaarallisimpia ovat yhteisöt joissa huomaamatta aivopestään tai vaikutetaan ajatteluun ja ollaan jotain ihan muuta kuin mitä annetaan ymmärtää. Ihminen on kuitenkin laumaeläin ja tarve kuulua yhteisöön voi olla suuri. Jos ei kuulu mihinkään siitä voi olla ihan ylpeäkin mutta on hyvä miettiä miten vahvistaa sitä mikä on omaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulla on ihan sama juttu. Tulen kaikkien ihmisten kanssa toimeen ja tavallaan kiinnostaa kaikki ihmiset sekä ryhmät. Mutta ite kaipaisin vaan yhden ihmisen, joka olisi todella syvällinen, mielikuvituksellinen, avoin, huumorintajuinen, positiivinen ja no.. jollain tavalla älykäs eli nopea oppimaan uusia erilaisia asioita. Tämän yhden henkilön kanssa voisin sitten jakaa ajatuksia, pohtia muuttuvaa maailmaa, ihmisten käyttäytymistä ja pitää vain hauskaa. Toki muitakin ihmisiä olisi, mutta tuota henkilöä olen etsinyt enkä tiedä löydänkö koskaan :(
En ole koskaa kokenut kuuluvani osaksi ihmiskuntaa eikä ole mitään viettiä olla pieni osa tätä kokonaisuutta. Taidan kuolla onnettomana.
Kuvauksesi ihanneystävästä vastaa täysin 100% minun toivettani! Olen muuttanut moneen kertaan ja olen huomannut että keskiluokkaisemmat piirit pitävät usein tiukasti sitä kulissia. Siis se avoimuus puuttuu ja sitä kautta se syvällisyys. Jutut junnaa vain niissä ihanissa kynttilälyhdyissä ja kakkuohjeissa. Mulla on sukukin tosi sievistelevää. Sitten vähän raffimissa lähiöporukoissa on kyllä sitä ronskia avoimuutta, mutta se positiivisuus ja äly voi jäädä puuttumaan.
Mielikuvituksellisuus hyvä lisä listalla, ystävä ei saa olla ihan kuivis kuten monet jotka vaan puhuu töistä ja pingottaa kaikesta. Itse olen elämyshakuinen ja innostun taiteesta ihan harrastajan ominaisuudessa.
En siis tarkoita olla liian kranttu, kyse on pääosin arvomaailmasta, haluatko avoimen ystävyyden, haluatko olla positiivinen vai katkera, haluaako fiilistellä vai jauhaa työasioitaan. Ihanneystävä ei olisikaan mikään menestyjä tai suorittaja vaan ihan tavallinen mutta tietyn arvo ja ajatusmaailman jakava.
Ei ole tuollaista tunnetta. Kun on yli 30 vuotinen parisuhde niin ei ole riippuvainen siitä löytääkö samanhenkisiä ystäviä. Tietty aina kiva lisä mauste elämään kun sattuu löytämään harrastusten parista samanhenkistä seuraa mutta työn tai opiskelujen parista en ole koskaan löytänyt. Tarjokkaita on ollut mutta en ala väkisin vapaa-ajallani yhteydenpitoon jos siitä ihmisestä ei mitään samanhenkistä fiilistä tule. Joitain tapauksia on etten ole tullut jonkun ihmisen kanssa edes toimeen eikä aina ollut mahdollista vältellä kun piti tiimi työtä tehdä. Se on kaikkein raskainta.
Alue: Aihe vapaa
Kantsii tarttua asioihin joiden parissa uskoo viihtyvänsä pitkään. Sitä kautta voi tulla jotain kiinnostavaa tai saada otteen jostain ja tutustua sopiviin ihmisiinkin.