Vuoden äiti - fiilis just kaupan kassalla

Päätettiin ex tempore lähtee mukulan kanssa hakemaan jotain hyvää mässytettävää illaksi. Muksu juoksi edellä kauppaan oman kärrynsä kanssa, ootti kassalla, oli latonut hihnalle 5 pakastepizzaa, kasan valmishampurilaisia, limsaa ja suklaamuroja.

Minä ladoin omat ostokseni perään, mulla oli kans kasa herkkuja ja no, sentäs pussi leipää ja maitolitra noin niinkuin "kunnollista" ostettavaa.

Mietin hetken mielessäni käskenkö pojan viedä pakasteet takaisin, mutta ajattelin että ehtivät varmaan jo sulaa siinä pojan kärryssä, joten en kehdannut.
Siinä sitten vain sanoin moittivasti pojalle että minkä takia hän on noin hirveän määrän mennyt ottamaan valmissafkaa, ettei tämmösistä ollut puhetta.

Poika kajauttaa kovaan ääneen "no ostin varalle pakastimeen, kun ei meillä oo yleensä yhtään mitään syötävää kotona, kaapit tyhjänä!"
Myyjä katsahti mua oudosti ja jatkoi ostosten piippausta.

Argh.

Minä siinä sekunnin mietin, alanko selittämään että niin, olisi siellä nytkin kotona ihan kunnon terveellinen ateria valmistettuna, mutta poika ei tykännyt kun oli liikaa kasviksia ja että ei meillä kärsitä nälästä, ei oo kaapit tyhjinä ja ei mun kauppaostokset yleensä ole näin epäterveellisiä...
...mutta päätin kuitenkin vaan tyynesti maksaa ostokset ja pakata kassit, kiitollisena siitä että mulla ja pojalla molemmilla oli kasvomaskit naamalla ja pipot syvällä päässä...