Kärkkäästi mielipiteensä ilmaiseva ystävä

Mulla on tuollainen ystävä. En ota hänen sanomisiaan henkilökohtaisesti, hän toimii samalla tavalla kaikkien muidenkin kanssa. 

Älä ota henkilökohtaisesti.

Osa ihmisistä on myös sellaisia, että kaikki pitää ilmaista kierrellen ja anteeksipyydellen, että ei vaan kuullostaisi liian kärkkäältä ja siltä, että kuvittelisi itsestään liikoja. Rasittavaa sekin.

On ihmisiä, joiden mielestä on hienoa "aina sanoa asiat niin kuin ne on". Jos nyt hetken noudattaa heidän linjaansa, voisi heitä luonnehtia junteiksi kusipäiksi.

Minulla on ollut näitä useampia. Huomaa mennyt aikamuoto. Yleensä kärkkäät töksäyttelijät eivät siedä toisiaan vaan etsivät niitä sopuisempia ja joustavampia ihmisiä seurakseen. Me emme yleensä ala haastaa heti takaisin vaan tuppaamme olettamaan, että jokaisella on joskus huonoja päiviä ja kaikki meistä möläyttelevät joskus. Jossain vaiheessa kuitenkin huomasin, että en ole toiselle mikään ystävä ollut oikeastaan koskaan. Vain joku, jonka rinnalla töksäyttelijä voi tuntea itsensä "vahvaksi" ja voi vakuuttaa itsensä siitä, ettei ole samanlainen "kiltti pikkutyttö" kuin minä.

Nyt kun ajattelin niin tajusin että tämä kyseinen ystävä on usein näreissään toisesta yhteisestä ystävästämme. Hän on myös hieman suorapuheinen, mutta ei niin pahasti vaan osaa olla myös ystävällinen. Itse taas en tuo kärkkäästi mielipiteitä esille jos tiedän että toinen ei ajattele asiasta samoin, ja minun kanssani ainakin kasvotusten tulee hyvin toimeen. Voihan toki olla että puhuu minustakin selän takana.

-ap

Mulla myös tällainen kärkäs ystävä(?).

Mikä itseäni eniten ärsyttää on se, että olen huomannut kärkkäät arvostelevat mielipiteensä jälkikäteen kateudeksi, ja olen antanut niiden horjuttaa omaa mielipidettäni, ennenkuin olen tajunnut mistä ollut kyse.

Esim. ystäväni haukkui opiskelemani alan täysin turhaksi "minä en ainakaan ikinä" ja kas, hups, meni muutama vuosi ja alkoi itse opiskella samaa alaa.

Haukkui myös perheeni harrastuksen asuntoautoilusta noloksi ivallisesti nauraen, ja taas pari vuotta, ja kas, ovat ostaneet miehensä kanssa asuntoauton. Ei muista enää ollenkaan ivallisia kommenttejaan.

Muitakin vastaavia löytyy.

Mä olen yksi tälläinen kärkäs ilmeisesti. Tosin sillä erolla, että en itse aina tajua sitä ja en myöskään tajua jos joku on minulle kärkäs. Minulle se on vain keskustelua.

Mutta olen opetellut, että en sano asioita kärkkäästi tahallani ja tukin turpaani jos ei ole hyvää sanottavaa tai aina ei tarvitse kertoa minun eriävää mielipidettä, sillä se tulee usein liian voimakkaasti. Aina ei tarvitse kertoa omaa mielipidettään. Näinä hetkinä olen hiljaa.

Mutta inhottavaa käytöstä ja ”puhun aina suoraan” ihmisiä en siedä ja heille olen hyvinkin inhottava välillä ja sanon asiat hyvinkin kärkkäästi. Yleensä nuo ”puhun suoraan” eivät kestä vastaväitteitä ja hermostuvat niistä. Silloin vain jatkan ja jatkan ja lopuksi nauran. Eli ihan tahallani kiusaan.

Kuulostaa vain vanhan koulukunnan m*lkulta. Miksi haluat olla tuollaisen töksäyttelijän ystävä? Ainakaan juoruilijoista ja muista selän takana pahaa puhuvista ei koskaan tiedä, päätyykö itsekin juoruilun kohteeksi, kunhan selkänsä kääntää.

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa vain vanhan koulukunnan m*lkulta. Miksi haluat olla tuollaisen töksäyttelijän ystävä? Ainakaan juoruilijoista ja muista selän takana pahaa puhuvista ei koskaan tiedä, päätyykö itsekin juoruilun kohteeksi, kunhan selkänsä kääntää.

Hyvä kysymys. Ystävät on melko vähissä joten kai sitä "tyytyy" sitten ikäviinkin ihmisiin. Aina kyllä jälkeenpäin kaduttaa jos on mennyt avautumaan jostain henkilökohtaisesta asiasta josta ei ihan jokaiselle viitsisi edes kertoa, kun sitten mietityttää että kuinka monelle juoruaa siitä.

-ap

Minä siedin tällaista kaveria parikyt vuotta. Ajatteli muista ihmisistä pahaa, etenkin niistä joille oli kateellinen ja katkera. Letkautteli ja piilokettuili, väitti vastaan ihan selviä asioita. Yleensä puhui myös pahaa selän takana. Sitten kun sairastuin vakavasti syöpään ja sain edelleen kettuilua kuinka helpolla pääsen kun saan olla sairauslomalla laitoin välit poikki. 

Ei niinkään se suorapuheisuus ja mielipiteen ilmaus vaan se että ajatellaan aktiivisesti pahaa muista jatkuvasti eikä yhtään osaa asettua toisen asemaan.

Vierailija kirjoitti:

Minä siedin tällaista kaveria parikyt vuotta. Ajatteli muista ihmisistä pahaa, etenkin niistä joille oli kateellinen ja katkera. Letkautteli ja piilokettuili, väitti vastaan ihan selviä asioita. Yleensä puhui myös pahaa selän takana. Sitten kun sairastuin vakavasti syöpään ja sain edelleen kettuilua kuinka helpolla pääsen kun saan olla sairauslomalla laitoin välit poikki. 

Ei niinkään se suorapuheisuus ja mielipiteen ilmaus vaan se että ajatellaan aktiivisesti pahaa muista jatkuvasti eikä yhtään osaa asettua toisen asemaan.

Hyvä että laitoit välit poikki! Toivottavasti olet parantunut nyt syövästä ja sinulla on ollut ihmisiä tukemassa sairastumisen aikana.

-ap