Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Vihastuttaa kun en saa töitä - tämä on VÄÄRYYS!
Epäonnistuja vai uhri? Kun avoimia työpaikkoja ei oikein ole
03.12.2020 |
Työttömiä oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuoden 2020 lokakuussa 203 000 (virhemarginaali ±19 000), mikä oli 34 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömiä miehiä oli 108 000 ja naisia 95 000.
Olen korkeakouluopiskelija.
En saa mitään alaani liittyviä työtehtäviä. Tämä tuntuu kohtalona todella eriarvoiselta. En löydä harjoittelijan paikkoja yhtään mistään lukuisista työhakemuksistani huolimatta.
Toisaalta pääaineeni ei ole mikään maailman työllistävin, joten uusi opiskelupaikka voisi olla hyvä juttu työllistävämmältä alalta. Uuden työllistävämmän opiskelupaikan saaminen ei ole koskaan läpihuutojuttu.
Kommentit (7)
Juu kyllä se alavalinta kannattaa harkita tarkkaan. Itseänikin harmittaa, kun tullut käytettyä vuosia lopulta melko turhan korkeakoulututkinnon suorittamiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedän, on tosi vaikeaa saada harjoittelupaikkoja. Älä luovuta kokeile hakea lisää. Nyt virus aikana harjoittelupaikat tosi kiven alla. Useilla.on valmistuminen myöhässä tän takia. Voin samaistua. Tsemppiä kaikille.
Kannattaa yrittää ymmärtää, että tämänhetkinen tilanne on kaikkien kannalta todella vaikea. Monissa paikoissa vakituisia työntekijöitä on jouduttu lomauttamaan tai irtisanomaan. Muissakin yrityksissä voi olla hiljaista normaaliin verrattuna ja investoinnit jäissä. Uusien työntekijöiden perehdyttäminen on myös vaikeaa, koska etätöitä tehdään nyt niin paljon.
Ei kannata lannistua, vaikka juuri tällä hetkellä sitä työpaikkaa ei irtoaisikaan. Olet varmasti tehnyt hyvää pohjatyötä hakemalla useiden potentiaalisten työnantajien tietoja, ja näistä voi olla paljon hyötyä tilanteen normalisoiduttua.
Vierailija kirjoitti:
Juu kyllä se alavalinta kannattaa harkita tarkkaan. Itseänikin harmittaa, kun tullut käytettyä vuosia lopulta melko turhan korkeakoulututkinnon suorittamiseen.
Täällä täysin sama ongelma. Korkeakouluopintoni eivät tähtää mihinkään ammattiin, mutta kaipa joihinkin yleishallinnollisiin toimistotyötehtäviin voi työllistyä millä tahansa tutkinolla esimerkiksi filosofian maisterina historian maisteriohjelman opiskelleena, jolla ei pedagogista pätevyyttä. Tähän yritän epätoivoisesti uskoa, kun etsin jotain toimistotöitä.
Vierailija kirjoitti:
Juu kyllä se alavalinta kannattaa harkita tarkkaan. Itseänikin harmittaa, kun tullut käytettyä vuosia lopulta melko turhan korkeakoulututkinnon suorittamiseen.
Ongelma on se, että halutaan korkeakouluun alasta viis tai vaihtoehtoisesti unelmien alalle, joka todennäköisesti työllistää murto-osan opiskelijoista. Ensimmäisessä käteen jää hyvällä tuurilla tutkinto, mutta ala ei kiinnosta --> opiskelemaan ja jälkimmäinen jää joko työttömäksi tai paluu pulpettiin.
Itse tein hanttihommia lukion jälkeen 18-25 vuotiaana ja töiden ohella suoritin ammattitutkinnon. Lopulta löytyi ala jossa viihdyin, työllisyys on hyvä joten hain kouluun ensihakijan eduilla ja nyt opiskeluja takana 2 vuotta ja tilanne ei ole muuttunut. Työpaikkani löysin hanttihommien kautta, aloitin tyyliin kahvinkeittäjänä ja vuosien saatossa edennyt vähän eri töihin. Harjoittelut suoritan täällä palkallisina ja valmistumisen jälkeen olisi esimiesasema jo luvattu.
Joten älkää pelätkö välivuotta tai vaikka se venyisi! Hyvä se on kerryttää kokemusta ja valitettavasti se on yksi asia, mitä työnantajat vaativat yhä enenevissä määrin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin parempi on löytää ala, jolle voi nähdä työllistyvänsä ja lähteä vasta sen jälkeen opiskelemaan. Mitä työelämälähtöisempää opiskelu on, sen parempi. Työttömyysetuudella opiskelua tulisi helpottaa.
Alue: Aihe vapaa
Ethän sä ole työtön. Sä oot opiskelija.