Minua ei kutsuttu luokkakokoukseen
Kommentit (8)
Minulle on käynyt samoin.
Ei sillä että olisin mennyt vaikka olisi kutsuttu, mutta se ettei edes kutsuta.
Kiusaamista edelleen.
Olin kiusattu ja mut kutsuttiin. En mennyt, koska ne ihmiset ei merkitse mulle mitään. Olisitko halunnut mennä?
En tiedä olisinko mennyt vai en, mutta he ovat nyt kuitenkin aikuisia ja vielä tämä jatkuu. Ei tämä siis herätä minussa minkäänlaisia tunteita. Ei voisi vähempää kiinnostaa, mutta silti jaksaa mietityttää, että mikä ihmisiä vaivaa.
Minut kutsuttiin aikanaan mutta en todellakaan mennyt niiden urpojen kanssa mihinkään baariin pämppäämään. Miksi hitossa olisin halunnut niitä nähdä kun olen kerran eroon päässyt. Enkä siis ollut kiusattu enkä kiusaaja mutta en vain pitänyt siitä sakista, pelkkiä teeskentelijöitä jokaikinen.
Toisille se kutsumatta jättäminen on kurja juttu, toisille onni.
Ihan noin muutaman luokkakokouksen järjestäneenä, voi muuten olla aika metsästämistä etsiä ihmisen yhteystietoja, jos tämä ei esim. ole pitänyt keneenkään yhteyttä koulun jälkeen. Ettei se kutsumattomuus johdu aina mistään poissulkemisesta.
Mulle kävi samoin. Olin outolintu koulussa, kiusattu myös, enkä pitänyt kenenkään kanssa yhteyttä koulun loputtua. Mulla on kuitenkin erittäin harvinainen nimi ja julkiset yhteystiedot, eli mut olisi löytänyt helposti. Jostain syystä mua ei kuitenkaan haluttu kutsua, en tiedä miksi. Ilmeisesti ulkomailla asumiseni saattoi olla yksi syy, olen kuullut kiertoteitse että siitä on puhuttu entisessä kotikylässäni ikävään sävyyn. Olin kuitenkin jo palannut Suomeen paljon ennen luokkakokousta. Jos vielä joskus tapaavat, en menisi, vaikka kutsuttaisi. En selkeästi ikinä ollut tervetullut siihen porukkaan.
up