Lue keskustelun säännöt.
Teinin koulumenestyksen seuranta - tuki vai paine
Suorittaja
27.11.2020 |
Miten paljon mietitte/pohditte lastenne koulumenestystä ja urahaaveita jne? Annatteko esim. lukiossa valita kurssit täysin itsenäisesti, vai yritättekö vaikuttaa?
Pohdin siksi, että en osaa olla ”kyllä se siitä” -vanhempi koulun suhteen, vaan aina tarkastelen lasten koulumenestystä ja mietin miten se mätsää heidän urahaaveisiinsa ja missä pitäisi kehittyä lisää....
Ajatus taustalla on rakastava, koska tiedän miten raju kisa esim. yliopistopaikoista on, mutta en haluaisi olla mikään ylipaineistavakaan mutsi.
Kertokaa, miten olette oppineet olemaan vähemmällä pingottamisella lasten koulumenestyksen puolesta?
Kommentit (14)
Tuki tietenkin.
Yläkoululaisen kanssa.
Lukiolaiselle pitää sitten vähitellen antaa jo tilaa.
Ylipäätään nyt kannattaa olla koko ajan silmä kovana, koska korona on sotkenut ihan kaiken.
t. yläkoululaisen ja lukiolaisen äiti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Uskon kasvattaneeni lapseni niin, että osaavat itse miettiä syy-seuraus-suhteita ja tehdä haluamiaan valintoja. Jos eivät, tekemällä oppivat. Joku lukion valinnaiskurssi ei määritä elämää.
Sika paljon vaadittu 13 vuotiaalta...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskon kasvattaneeni lapseni niin, että osaavat itse miettiä syy-seuraus-suhteita ja tehdä haluamiaan valintoja. Jos eivät, tekemällä oppivat. Joku lukion valinnaiskurssi ei määritä elämää.
Sika paljon vaadittu 13 vuotiaalta...
Aloituksessa puhuttiin lukiolaisen kursseista.
Minusta tuo kuulostaa ihan hirveältä. Miten mikäkin mätsää tavoitteisiin 😳
Minun molemmat vanhempani olivat opettajia. Eivätkä ikinä painostaneet mihinkään. Olen tehnyt omat valintani aina ja nyt teen juuri sitä (asiantuntija)työtä kuin haluan.
Parhaan kaverin vanhemmat oli näitä painostajia. No hän on sittarin kassalla.
Vierailija kirjoitti:
Minusta tuo kuulostaa ihan hirveältä. Miten mikäkin mätsää tavoitteisiin 😳
Minun molemmat vanhempani olivat opettajia. Eivätkä ikinä painostaneet mihinkään. Olen tehnyt omat valintani aina ja nyt teen juuri sitä (asiantuntija)työtä kuin haluan.
Parhaan kaverin vanhemmat oli näitä painostajia. No hän on sittarin kassalla.
Niin. Kaikki tukihan ei ole painostamista.
Ja kaikki on muuttunut siitä, kun sinä olit teini.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Annan tietenkin valita itsenäisesti! Lukiolainen osaa käyttää omia aivojaan ja tietää itse mitä kursseja haluaa valita tai käy juttelemassa opon kanssa jos ei tiedä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskon kasvattaneeni lapseni niin, että osaavat itse miettiä syy-seuraus-suhteita ja tehdä haluamiaan valintoja. Jos eivät, tekemällä oppivat. Joku lukion valinnaiskurssi ei määritä elämää.
Sika paljon vaadittu 13 vuotiaalta...
Aloituksessa puhuttiin lukiolaisen kursseista.
Otsikko puhuu teineistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En painostanut, mutta kerroin kyllä, ettei tuolla koulumenestyksellä mennä lääkikseen.
Aineet oli valittu oikein, mutta koko lukio ja kirjoitukset meni hutiloiden läpi. Sitten tyttö heräsi ja kirjoitti kaikki aineet uusiksi ja pääsi kuin pääsikin hammaslääkikseen. En olisi ikinä uskonut =)
Peruskoulun ainevalinnat eivät millään tavalla avusta tai miinoita kenenkään urapolkua tai elämää peruskoulun jälkeen. Tajusin vasta aikuisena ettei silläkään ole mitään väliä että missä lukiossa ylioppilaaksi kirjoittaa. Suomessa ollaan vähän takapajulaisia koulunkäynnin suhteen.
Me seuraamme lasten koulunkäyntiä tiiviisti ja katsomme että pysyy opiskeluissa mukana mutta emme puutu ainevalintoihin. Niillä ei ole mitään merkitystä tulevaisuuden suhteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Peruskoulun ainevalinnat eivät millään tavalla avusta tai miinoita kenenkään urapolkua tai elämää peruskoulun jälkeen. Tajusin vasta aikuisena ettei silläkään ole mitään väliä että missä lukiossa ylioppilaaksi kirjoittaa. Suomessa ollaan vähän takapajulaisia koulunkäynnin suhteen.
Me seuraamme lasten koulunkäyntiä tiiviisti ja katsomme että pysyy opiskeluissa mukana mutta emme puutu ainevalintoihin. Niillä ei ole mitään merkitystä tulevaisuuden suhteen.
Kun se tilanne on nyt erilainen kuin meidnä nuoruudessamme.
Olen lukenut jostakin, että lapset, joita tuetaan ja joita seurataan, joita hienovaraisesti painostetaan pärjäävät paremmin kuin he, jotka ovat omillaan. Riippuu myös nuoresta, kypsä pärjää itsekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yläasteella olin ylihuolehtiva ja painostin. Lukiossa yritin jatkaa samaa, mutta huomasin, että tulokset ovat huonoja huolimatta painostuksestani - tai ehkä juuri sen takia. Pystyin luopumaan painostuksesta, jopa huolehtimisesta, ymmärrettyäni, että niistä ei ole yhtään mitään hyötyä.
Meillä on juteltu jo pienestä pitäen siitä, että on tärkeä hoitaa koulu hyvin. Hyvin tarkoittaa tässä sitä, että tekee parhaansa ja näkee vaivaa, ei sitä että saa aina kympin kaikista aineista.
Yläkoululaisen kanssa on hyvissä ajoin keskusteltu lukioista ja lukion jälkeisistä uravaihtoehdoista ja mitä niihin vaaditaan. Ollaan myös juteltu eri ammattien hyvistä ja huonoista puolista (esim. lääkäreillä usein pitkiä päiviä ja päivystystä, työ ei ole sellaista glamouria mitä jotkin tv-sarjat kuvaavat). On myös keskusteltukorkeakoulujen valintapisteytyksestä, koska tämä vaikuttaa lukiossa tehtäviin kurssivalintoihin viimeistään toisena vuonna.
Itse olen vahvasti suositellut pitkän matikan, fysiikan ja kemian lukemista ja kirjoittamista lukiossa, koska näistä saa hyvin pisteitä lähes kaikille aloille ja minun nuorilla on kykyä opiskella LUMA-aineita. Mutta en pakota, nuori tekee itse päätöksen ja hyväksyn sen.
Uskon kasvattaneeni lapseni niin, että osaavat itse miettiä syy-seuraus-suhteita ja tehdä haluamiaan valintoja. Jos eivät, tekemällä oppivat. Joku lukion valinnaiskurssi ei määritä elämää.