Miten suhtaudut, jos ystäväsi on jostain asiasta tosi eri mieltä, etkä voi käsittää mielipidettään?
Esim. mun ystävä sanoi ihan tosissaan (kun itse asiassa keskusteltiin yhdestä vauva-palstan ketjusta...) että kyllä heillä varmaan käytettäisiin ruumiillista kurittamista, jos se olisi laillista. Ja heillä on ihan hyvätapaiset kouluikäiset tyttäret, enkä ymmärrä, mihin jotain "remmiä" muka tarvittaisiin, vaikka olisikin laillista. Itse tietysti vastustan 110%:sesti kaikkea kurittamista kaikissa olosuhteissa, enkä tajua, miten joku voi ajatella noin, vaikka muuten ajatellaan aika samalla tavalla asioista.
Kommentit (11)
Saako puolisolle antaa piiskaa jos hän vaatii sitä, Vai onko rikos joka tapauksessa?
Vierailija kirjoitti:
Saako puolisolle antaa piiskaa jos hän vaatii sitä, Vai onko rikos joka tapauksessa?
Saa antaa.
Miten ystäväsi ajattelee ruumiillisen kurittamisen? Puhuitteko tämän asian selväksi? Joillekin se voi olla jo sitä, että lasta pidetään paikallaan tai otetaan kädestä kiinni ja viedään kauemmaksi rauhallisempaan paikkaan, joillekin enemmän, mutta tuskinpa kenellekään se on enää mitään lyömistä. Tai niin toivon. Onko ystävä saanut itse ruumiillista kurittamista pienenä? Miten se on hänelle selitetty silloin tai kun hän on ollut aikuinen?
Onko sinulla ap lapsia?
Eri mielipiteet on ok! Aina voi kertoa oman mielipiteensä ja perustella miksi näin ajattelee, mutta ei sitä tarvitse jäädä inttämään. Toisella on yhtälailla oikeus siihen omaan mielipiteeseensä. Ei se että ollaan ystäviä tarkoita että on oltava samaa mieltä kaikesta.
Jätin kaverin, joka ei mielestään tehnyt väärin kun aktiivisesti yritti iskeä varattuja miehiä. Ei meillä muutenkaan ollut paljon yhteistä.
Miten niin suhtaudun? En mitenkään. Yritän ohittaa asian. Jos oikeasti joku tekee väärin, sitten on hankalampaa. Käytännössä ystävyys voi kyllä viiletä, jos totean ihmisen moraalittomaksi kuspääksi. Jos ihminen on vaikkapa rasisti, niin joo, voimme olla tuttavia, mutta emme mitään hengenheimolaisia eli ystäviä.
Kenelläkään ystävilläni ei ole mitään vaarallisia ajatuksia, mutta minun kanssani eriäviä mielipiteitä kylläkin. Eihän siinä muuta, kuin sitten kertoo/perustelee oman mielipiteensä ja välillä on tullut ihan loistavia keskustelujakin tästä. Myöskään minun kumppanini ei jaa kanssani joka asiasta samoja mielipiteitä.
Persu-salaliittoteoriakaverini on kyllä jäänyt kyydistä, koska eihän sitä jaksa, mutta tämä on aika äärimmäinen tapaus. Olen hyvinkin avarakatseinen, ja mikäli minua ei tahallaan loukata, tuputeta vaikka olen jo sanonut ei kiitos, tai pidetä tyhmänä kun olen eri mieltä, niin kaikki käy.
Mielipiteitähän voi olla mitä vain, ratkaisevaa on se miten ihminen toimii käytännössä. Jos ystävä on kovin eri mieltä jostain, niin mielelläni keskustelen ja väittelen asiasta, mutta en anna sen vaikuttaa ystävyyteen. Jokaisella on oikeus omiin ajatuksiinsa.
On monta asiaa joista olen vahvasti eri mieltä ystävieni kanssa. Olisihan se tylsää jos kaikki olisivat aina samaa mieltä. Mistä sitten puhuttaisiin?
Kyllä minä hyväksyisin eriävät mielipiteet, jos kuitenkin itsekin sanoo mielipiteestään huolimatta noudattavansa lakia. Ajatus ei ole rikos. Eikö kannattaisi rakentavasti keskustella ja pyytää, että hän perustelee mielipiteensä?