Rikoslain 18 luvun § 1 mukaan on laitonta mennä naimisiin jos on toinen osapuoli ilmoittaa väärän nimen tai väärän yhteiskuntasäädyn

Ihan hauska, mutta ei sanota rikoslaissa yhteiskuntasääty vaan:

"Jos joku sanoo nimensä tahi säätynsä muuksi, kuin se on"

Eli eiköhän kyse ole ja ole aina ollut siviilisäädystä.

Miltä vuodelta tuo pykälä on? Vieläkö siihen aikaan oli muitakin säätyjä kuin siviilisääty, joka piti olla naimisiinmennessä joko naimaton, leski tai eronnut? Avoliittoja ja yksinhuoltajia ei varmaan siihen aikaan tunnettu.

Vierailija kirjoitti:

Ihan hauska, mutta ei sanota rikoslaissa yhteiskuntasääty vaan:

"Jos joku sanoo nimensä tahi säätynsä muuksi, kuin se on"

Eli eiköhän kyse ole ja ole aina ollut siviilisäädystä.

Kyse on aina ollut säätyluokasta, sitä onko Nobility vai Peasant. Laki on ollut voimassa jo Ruotsin vallan ajoista lähtien ja on yksi vanhimpia yhä voimassa olevia Suomen rikoslain säädöksiä.

Vierailija kirjoitti:

Miltä vuodelta tuo pykälä on? Vieläkö siihen aikaan oli muitakin säätyjä kuin siviilisääty, joka piti olla naimisiinmennessä joko naimaton, leski tai eronnut? Avoliittoja ja yksinhuoltajia ei varmaan siihen aikaan tunnettu.

Ihan samat siviilisäädyt ovat yhä tänä päivänä, lisäyksenä vain rekisteröity parisuhde (sekä siitä eronnut tai leskeytynyt). Ja kyllä yhä nykyään pitää olla joku noista siviilisäädystä, jotta naimisiin pääsee.

Yksihuoltajia on ollut aina, mutta se ei ole silti siviilisääty, kuten ei avoliittokaan. Avioliitto ei ole laissa mikään romanttinen tai ihmissuhdeasia, vaan sopimus, joka vaikuttaa oikeuteen omaisuuteen ja perimiseen.

Vierailija kirjoitti:

Miltä vuodelta tuo pykälä on? Vieläkö siihen aikaan oli muitakin säätyjä kuin siviilisääty, joka piti olla naimisiinmennessä joko naimaton, leski tai eronnut? Avoliittoja ja yksinhuoltajia ei varmaan siihen aikaan tunnettu.

Annettu: 19.12.1889

Lakia vuokra-alueiden lunastamisesta (135/1918) eli ”torpparilaki” (17. heinäkuuta 1918 hyväksytty laki torppareiden ja mäkitupalaisten oikeudesta lunastaa vuokra-alueensa) pidetäänkö yleisestikin suomalaisen sääty-yhteiskunnan loppuna.

Sääty ja siviilisääty eivät ole sama asia.

Siviilisääty tarkoittaa henkilön perheoikeudellista asemaa. Siviilisääty määrittelee mitä oikeuksia ja velvollisuuksia henkilöllä on muita kuin jälkeläisiään kohtaan. Avoliitto ei ole siviilisääty. Sen sijaan siviilisäätyjä ovat muun muassa naimisissa, eronnut, rekisteröidyssä parisuhteessa ja naimaton.

Sääty on nimitys, jota käytetään etenkin antiikin aikana ja keskiajalla yhteiskunnalliseen työnjakoon perustuneista erioikeuksia nauttineista yhteiskuntaluokista. Sääty-yhteiskunnan säädyt olivat aatelisto, papisto, porvaristo sekä Pohjoismaissa myös talonpojat. Kaksi ensin mainittua muodostivat yläsäädyn, porvaristo ja maataomistavat talonpojat alasäädyn. Säädyillä oli asemaansa liittyviä erioikeuksia. Esimerkiksi aatelista tai pappia ei saanut tuomita tavallisessa oikeusistuimessa. Sääty määräytyi pääosin vanhempien syntyperän mukaan. Säätykiertoa tapahtui esimerkiksi avioliiton kautta sekä myönnettäessä uusia aatelisarvoja.