Lue keskustelun säännöt.
Oletko saanut apua mielenterveysongelmiin?
18.11.2020 |
Tarvitsen apua, maniajaksoni ovat menneet psykoottisiksi ja masennusjaksot pahentuneet. Ahdistavat pakko-ajatukset vaivaavat jatkuvasti. Tämä on johtanut huumeiden käyttöön yms.
En kuitenkaan uskalla hakea apua, varsinkin kun epäilen sen hyödyllisyyttä. En haluaisi lääkkeitä syödä, enkä usko terapiasta olevan hyötyä kun olen näistä asioista puhunut ystävien kanssa ja vatvonut jo vuosia.
Tänään olin jo numero puhelimessa valmiina soittamaan, mutta en sitten soittanut. Haluaisin jutella siitä päätöksestä läheisen kanssa, mutta en halua huolestuttaa lähipiiriä. Olen myös itsetuhoinen ja ajatus itsemurhasta on ainut asia joka tekee minut aidosti onnelliseksi.
Kokemuksia ja vinkkejä kaipaisin tilanteeseeni.
M20
Kommentit (18)
Se on totta. En silti halua syödä lääkkeitä, vaikka osa huumeista joita käytän ovat lääkkeitä.
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se on totta. En silti halua syödä lääkkeitä, vaikka osa huumeista joita käytän ovat lääkkeitä.
AP
Mikset? Eihän tuossa ole mitään järkeä.
En ole saanut apua. Kamala ja pahentunut ahdistus on vaivannut jo pitkään. Eräät erittäin traumaattiset kokemukset pahensivat tilannetta. Päihteistä pysyttelen kaukana,mutta olen yrittänyt löytää lohtua syömisestä ja olen lihonnut. Välillä ulkona kävely auttaa. Olen kävellyt välillä 2 tunnissa noin 10 kilometriä puhelimella radiota kuunnellen. Lohtusyöminen ei auta.
Ei kannattaisi vasta näihin. Nämä ovat tiedonhankintatarkoituksesssa tehtyjä aloituksia.
Joo, pitkään sain. Nyt kuitenkin terapia loppui keväällä, ja syksyä kohti mentäessä alkaa olla aika lopun fiilikset. Minä en myöskään tule enää saamaan apua. Mutta olihan tässäkin elämää kerrassaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kirjoittele Ap huomennakin tänne. Jos et muualta saa apua, niin me palstalaiset yritetään auttaa jotenkin. Vaikka näin juttelemalla anonyymisti. Et ole yksin, etkä tee mitään typerää. Lupaa Ap minulle, ettet tee mitään hölmöä.
Päihteet aiheuttavat mielenterveysongelmia ja pahentavat jo valmiiksi olemassa olevia.
Olen saanut KELA:n tukeman psykoterapian. Se on pelastanut elämäni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei, en missään tapauksessa!
Jos myöntäisin, voisi joku kaapata mahdolliset vuodatukseni.
Vierailija kirjoitti:
Joo, pitkään sain. Nyt kuitenkin terapia loppui keväällä, ja syksyä kohti mentäessä alkaa olla aika lopun fiilikset. Minä en myöskään tule enää saamaan apua. Mutta olihan tässäkin elämää kerrassaan.
Kiitos viestistäsi. Pärjäilemisiä, ja yritä jaksaa!
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ole saanut apua. Kamala ja pahentunut ahdistus on vaivannut jo pitkään. Eräät erittäin traumaattiset kokemukset pahensivat tilannetta. Päihteistä pysyttelen kaukana,mutta olen yrittänyt löytää lohtua syömisestä ja olen lihonnut. Välillä ulkona kävely auttaa. Olen kävellyt välillä 2 tunnissa noin 10 kilometriä puhelimella radiota kuunnellen. Lohtusyöminen ei auta.
Taustalla siis kokonaisuudessaan vaikea elämä ja ilmeisesti diagnosoimatta jäänyt asperger.
Kiitos vastauksista kaikille, vastaussysteemi on ärsyttävä ja hidas. Arvostan!<3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
OSallistun keskusteluun myöhemmin paremmin, nyt hukutin murheeni subuun bentsoihin ja viinaan, niin en jaksa istua tietokoneella.
AP
Meni vaan huonommaks kun kävi lääkärillä. Rekan alle ajo taitaa olla paras tapa hoitaa noita ongelmia näköjään.
päällä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole saanut apua mielenterveysongelmiin, koska en jaksa sitä aktiivisesti hakea. Pyrin elämään siitä huolimatta normaalia elämää, mutta esim. työkykyä ei sen vuoksi ole.
Vierailija kirjoitti:
Meni vaan huonommaks kun kävi lääkärillä. Rekan alle ajo taitaa olla paras tapa hoitaa noita ongelmia näköjään.
päällä
Sillai puhdistaa ilmastoakin, kun rekat saastuttaa tosi paljon. Parempi jos rekkakuskit vaihtaisivat alaa.
Olen saanut apua. Diagnoosina kaksisuuntainen mielialahäiriö sekä eräs persoonallisuushäiriö. Saan psykoottisia oireita sekä masennus- että maniakausien aikana.
Koen, että oikea elämäni alkoi vasta sen jälkeen, kun sain oikean lääkityksen. Jonkin aikaa jouduin testailemaan eri lääkkeitä, kun ensin kokeillut eivät tehonneet, mutta nyt on ollut 12 vuotta käytössä lääkitys, joka on muuttanut elämäni rauhalliseksi ja tasapainoiseksi. Lääkkeillä on sivuoireita, mutta ne ovat hyvin vähäisiä verrattuna esimerkiksi lääkitsemättömään maniaan.
Terapiasta on ollut minulle hyvin paljon apua. Tiedän ihmisiä, jotka eivät siitä pidä hoitomuotona, mutta minulle se sopii, koska olen muutenkin pohdiskelevuuteen ja analysointiin taipuvainen ihminen. Hyvin pitkään tuntui, etten pysy elossa ilman terapiaa. Nyt, kun olen ollut useamman vuoden hoitotasapainossa, hoitona on lääkitys + terapeutti soittaa kerran kuukaudessa ja tsekkaa, miten minulla menee. Ja menee ihan hyvin, olen onnellinen ja elämä tuntuu taas ihan mahdolliselta.
Tsemppiä sinulle todella paljon. Nämä ovat hankalia ja usein mahdottomilta tuntuvia tilanteita, mutta oman kokemukseni perusteella suositteleen ainakin kokeilemaan tarjolla olevia hoitotoimenpiteitä. Mutta mitä sitten päätätkin tehdä tai olla tekemättä, toivon, että kaikki menee lopulta hyvin. :)
työttömien itsemurhakuolleisuus on noussut koska heille ei ole tarjottu apua ajoissa
No eipä ne lääkkeet niin paljoa huumeista eroa etteikö niitä kannattaisi kokeilla. Ymmärtäisin lääkkeiden pelon jos et päihteitä käyttäisi ollenkaan.