Tykkäätkö enemmän siitä että kaupassa myyjät ovat koko ajan työntouhussa ja kiireisiä vai enemmän siitä että tarvittaessa myyjä on asiakkaan käytettävissä ilman että tällä on kokoajan jatkuva kiire?
Aloitin vasta vähän aikaa sitten kaupassa töissä ja perehdytyksessä vain sanottiin että asiakkaat tykkäävät siitä jos työntekijät ovat ahkerassa ja reippaassa työn touhussa esim järjestellään hyllyjä ja vaihdellaan järjestyksiä jotta näyttäisi että kaupassa oikeasti paikoistaan ja tehdään töitä hikihatussa sen sijaan että vain lorvitaan ja pyöritään pitkin kauppaa. Epäilen vain että mahtaako tämä mitä meille väitettiin pitää edes paikkaansa. Muutenkin turhauttavaa vaihtaa ruokakaupassa tuotteiden järjestystä joka viikko. Luulisi että asiakkaat nauttisivat enemmän palvelusta kuin siitä että näkevät kiireisiä myyjiä työntouhussa. Mutta tämä on vain oma mielipiteeni ja saatan toki olla pahasti tässä asiassa väärässä.
Kommentit (15)
Ihan sama, kunhan et tule tyrkyttään apuasi!!!!
Kysyn kyllä jos tarvin apua.
Onpa outo kysymys. Töissä tietenkin tehdään töitä ja jos asiakas tarvitsee apua, kekseytetään se työ ja autetaan asiakasta. Kyllä mä pyydän apua kiireiseltäkin, miksi en pyytäisi? Eihän siinä ole mitään järkeä, että joku on tumput suorina odottamassa tarvitseeko joku neuvoa, kalliiksi tulee sellainen tehottomuus. Mä vastailen esim. meidän firman yhteispuhelinnumeroon, vaikka pääasiallinen työ on muuta. En minä odota tumpit suorina, onko jollain asiaa. Samoin kun olin infossa toisentyyppisessä yrityksessä joskus takavuosina, kyllä mulla oli muitakin töitä kuin se neuvonta, totta kai multa sai kysyä.
Mulle on ihan sama, mitä kukakin tekee, en mä siellä ole toisten työpanosta arvioimassa, mutta ruokakaupassa suotavaa olisi ettei niiden tavaroiden paikkaa veivattaisi.
Vierailija kirjoitti:
Onpa outo kysymys. Töissä tietenkin tehdään töitä ja jos asiakas tarvitsee apua, kekseytetään se työ ja autetaan asiakasta. Kyllä mä pyydän apua kiireiseltäkin, miksi en pyytäisi? Eihän siinä ole mitään järkeä, että joku on tumput suorina odottamassa tarvitseeko joku neuvoa, kalliiksi tulee sellainen tehottomuus. Mä vastailen esim. meidän firman yhteispuhelinnumeroon, vaikka pääasiallinen työ on muuta. En minä odota tumpit suorina, onko jollain asiaa. Samoin kun olin infossa toisentyyppisessä yrityksessä joskus takavuosina, kyllä mulla oli muitakin töitä kuin se neuvonta, totta kai multa sai kysyä.
Töissä tehdään tietty töitä, mutta onhan turhan työn tekeminen ihan vain näön vuoksi älytöntä. Vähän sama kuin että soittaisit vaivihkaa omasta kännykästäsi siihen firman puhelimeen aina välillä, etteivät asiakkaat luule sinun lorvivan.
Vierailija kirjoitti:
Mulle on ihan sama, mitä kukakin tekee, en mä siellä ole toisten työpanosta arvioimassa, mutta ruokakaupassa suotavaa olisi ettei niiden tavaroiden paikkaa veivattaisi.
Siksi niitä veivataan ja vaihdellaan jotta kaupassa riittäisi jatkuvasti tehokasta tekemistä. Turhasta ei makseta palkkaa vaan siitä että niitä töitä tehdään ja jos tekemistä ei ole niin sitten sitä keksitään.
Suoraan sanottuna minua ei kiinnosta mitä ne myyjät siellä tekee. Kunhan ovat kassalla silloin kun haluan maksaa ostokseni ja voivat näyttää missä joku tuote on jos en löydä itse.
Mulle yksi hailee mitä myyjät tekevät kunhan jättävät mut rauhaan. Tiedän mitä ostan enkä tarvi siihen myyjää missään kaupassa. Myyjän tarvin vain kun maksan ostoksen.
Ei kyllä yhtään kiinnosta mitä työntekijät kaupassa tekee ja helpommalla pääsisi jos kaupassa ei olisi työntekijöitä ollenkaan vaan kunhan saa ostokset maksettua ja häivyttyä siitä sosiaalisesta kidustusluolasta saman tien.
Ruokakaupassa harvemmin tarvitsee asiakaspalvelijaa muualla kuin kassalla. Enemmän ihmettelisin jos joku myyjä/hyllyttäjä seilaisi eestaas kaupassa päämäärättömästi. Ja ei sitä työtä tarvitse hiki hatussa tehdä, verkkainen tahti riittää.
Itse kun olin kaupassa töissä ei siellä kyllä ollut aikaa mitään näennäistöitä tehdä, ihan siellä riitti oikeaakin työtä.
En tykkää siitä että pyörit jaloissa niitä hyllyjä täyttämässä. Enkä pidä siitä että jokaisen myyjän pitää sännätä tervehtimään ruokakaupassa. Antakaa mun olla. Kassalla moi ja kiitos, se riittä. Tulen tiskille jos tarvitsen apua. Ei tää mikään Jenkkilä ole!
Liiallinen kiireellisyys on stressaavaa. Esimerkkinä joulupyhien aikaan kun tavaraa menee ja myyjät isoissa kaupoissa lastaavat tavaroita kiireellä ja laatikoita pitkin käytäviä, todella stressaavaa edes katsoa.
Ennemmin jos myyjällä ei ole puuhaa niin ottakoot chillisti puolestani. Räpeltäkööt vaikka puhelinta, kunhan on hyväntuulinen ja avulias.
Tykkään jos myyjättärillä on hyvät perät.
Kyllähän se olisi mukavaa, jos tavarat pysyisivät paikoillaan, ettei tarvitse lähteä etsimään ja kyselemään. Kauppaan sisään–sujuva tavaroiden haku–kassalle.
Ihan riittävää, että työntekijät pitävät hyllyt täysinä ja tavarat järjestyksessä, ja joku näkyvillä, halukkaana auttamaan, jos tulee tarvetta.
Ei minun takiani kiireistä tarvitse esittää, ja silloin en ainakaan vahingossakaan tule pyytämään apua jos myyjillä näyttää olevan jokin toinen homma kesken, eli jatkuvan tohinan taktiikka ampuu kyllä minun kohdallani itseään jalkaan kun ennemmin poistun ilman etsimääni kuin häiritsen liian kiireisen oloista myyjää.